Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


tiistai 7. huhtikuuta 2009

Työvoimattomuuspulattomuus

Maanantain Erkko-Sanomissa oli juttu Lappiin saapuneista thaimaalaisista ravintolatyöntekijöistä. Hotelliyrittäjä ennusti, että viiden vuoden kuluttua Suomessa on paha työvoimapula. Kainalojutussa muistettiin mainita, kuinka työikäisten määrä Suomessa laskee ja annettiin ymmärtää, että maahanmuuttajia tarvitaan pulaa paikkaamaan.

Muistutukseksi: monet ekonomistit ennustavat länsimaiden työttömyysprosentin nousevan lähivuosina kaksinumeroisiin lukemiin. Tällä hetkellä kyseinen lukema on Suomessa 7,6 prosenttia ja 200 000 työtöntä. Nuorisotyöttömyys on karmealla tasolla, nuorten miesten työttömyysprosentti on 18,7, naisillakin 12,7. Luonnollisena työttömyysasteena pidetään yleensä kolmea prosenttia (arvio vaihtelee 2 - 7 prosentin välillä), jolloin katsotaan täystyöllisyyden vallitsevan.

Joten wtf? Maassa on työttömiä niin että päät yhteen kolisevat ja silti paikalle rahdataan duunareita ympäri maailmaa. Kontrolloimatonta maahanmuuttoa ajaa valtaosa päättäjistä. Työvoimapulasta ulisevat samat neropatit, jotka 1990 sanoivat että lamaa ei tule, vaan työvoimapula on ovella. Nyt he ovat vain entistä korkeammissa asemissa. Vilkaiskaapa tämän linkin viimeinen juttu ja katsokaa päivämäärää.

Tragikoomisinta asiassa on se, että päättäjät ovat tavallaan oikeassa, perustelut ovat vain päin helvettiä. Heidän perustelunaan on se, että suomalaisia työikäisiä on liian vähän, joten työlle ei riitä tekijöitä. Eivät ole ilmeisesti vilkaisseet työttömyysprosentteja tai lukeneet irtisanomisista. Todellinen syy ulkomaalaisen työvoiman tarpeeseen on suomalaisten työhalukkaiden liian vähäinen määrä. Suomalaiset ovat laiskistuneet ja pulskistuneet eivätkä viitsi tehdä töitä. Termi paskaduuni on käynyt liiankin tutuksi eikä kukaan nuori halua tehdä mielestään ala-arvoisia ja v-maisia hommia. Tiedoksi: paskaduuneja ei ole, kaikki rehelliset työt ovat kunniallisia ja v-maisia ammatteja on vain yksi.

Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaiset olivat maailmalla kovan työmoraalin omaavan porukan maineessa. Sen jälkeen on aika moni asia mennyt pieleen ja osa 20-40 -vuotiaista lienee jo menetetty iäksi. Siksi on tärkeää kysyä, miksi näin on käynyt ja mitä olisi tehtävä, että seuraava sukupolvi saataisiin pelastettua. Ongelmakohtia on lähinnä neljä, ajallisessa järjestyksessä yleensä seuraavasti:

1. Koulu
Nykykoulu ei vaadi riittävästi. Luokalta pääsee kuka tahansa, fiksuimpien aivot ovat joutokäynnillä ja heikoimmat turhautuvat. Seurauksena älykkäät eivät opi työskentelemään ja heikoimpien omanarvontunto opiskelun ja työskentelyn suhteen on riekaleina. Vain jokunen keskinkertaisuus hyötyy. Ratkaisu olisi tuoda entinen oppikoulu nykyisen peruskoulun sisälle.

2. Armeija
Tietolähteet armeijan sisäpiiristä kertovat, että mammanpojille on melkoinen shokki lällykoulun ja kodin jäljiltä tulla paikkaan, jossa heiltä oikeasti vaaditaan jotakin - lähinnä tottelemista. Seurakset näkyvät huikeina keskeyttämisprosentteina. Tämä heijastuu suoraan nuorten miesten itsetuntoon ja näkyy korkeina työttömyyslukuina. Armeijan tehtävä on puolustaa maata, mutta budjetissa tulisi huomioida myös sen merkitys kansalaiskasvatuksessa. Mikäli armeija jää kesken, on se työnantajalle varoittava signaali siitä, että yksilö on sopeutumiskyvytön. Eikä tule väheksyä armeijan merkitystä yhteiskunnallisesti sitovana tekijänä. Armeija on ollut koko itsenäisyyden ajan myös se riitti, joka on yhdistänyt kaikki suomalaismiehet iästä, koulutuksesta tai puoluekannasta riippumatta. Kun kaksi miestä kohtaa, he pystyvät aina löytämään yhteisen puheenaiheen inttikokemuksista ja siinä tunnetusti hylsyt lentelevät. Jos armeijaan otetaan entistä valikoidumpi joukko, katoaa suomalaisesta yhteiskunnasta yksi sen olennaisista tukipylväistä.

3. Vastikkeeton raha
Suomen työttömyyskorvausjärjestelmä ja sosiaalituet eivät liiemmin houkuttele työntekoon. On jopa mahdollista, että työttömäksi jäämällä ansaitsee paremmin kuin ottamalla vastaan alemmin palkattua työtä. Ketä kiinnostaa raataa, kun näkee ikätovereidensa tulevan melkein yhtä hyvin toimeen työtä tekemättä. Onko työttömyyskorvaus sitten liian suuri? Ei välttämättä, se on hyvin tapauskohtaista. Sosiaalitukia sen sijaan saa aivan liian helposti ja sen huomaa siitä, että valtaosa sossun asiakkaista tupakoi. Jos rahaa riittää tupakkaan, ei sosiaalitukea tule myöntää senttiäkään!

4. Ammattiylpeys
Mitä diplomi-insinööri sanoi humanistille? ”Bic Mac ja ranskalaiset.” Hah hah. Eihän arvonsa tunteva yhteiskuntatieteiden maisteri voisi mennä mäkkärille töihin. Mutta leikki sikseen; mikkihiiritutkinnon suorittaneita lyhyen matikan lukeneita feministidemareita on tässä maassa aivan liikaa. Nämä tuppaavat yleensä halveksimaan ruumiillista työtä, jonka tekijöistä taas on pulaa. Toisaalta positiivisiakin merkkejä saattaa olla näkyvissä. Pelkään vain pahoin, että ammattikoulun lisääntynyt hakijamäärä koostuu niistä, joiden ei pitäisi sinne mennä. Lyhyen matikan lukiossa valitsevat tytöt eivät amikseen halua, vaan päätyvät lukion kautta humanistiseksi ongelmajätteeksi. Amiksen lisääntynyt hakijamäärä koostunee niistä pojista, jotka haluavat selvitä helpommalla, siellä kun ei tarvitse opiskella samaan tahtiin kuin lukiossa.
Joka tapauksessa nykyisin paskaduuneiksi luokiteltavien töiden arvostusta olisi nostettava ja saatava työmoraaliltaan kyseenalainen populaatio houkuteltua niihin hommiin kepillä ja porkkanalla. Olisiko Tanskan malli ratkaisu?

Jokainen huollettava syö maamme kilpailukykyä ja on potentiaalinen uhka yhteiskuntarauhalle. Siksi meidän on huolehdittava ensisijaisesti siitä, että syntyperäiset suomalaiset saavat töitä eivätkä ole yhteiskunnan elätteinä. Toiseksi, ihminen on perusluonteeltaan tyhmä, ilkeä ja laiska. Maahanmuuttajista melkoinen osa on elättejä. Työtätekevät ovat yleensä niitä, jotka eivät tähän maahan olisi päässeet tai joutuisivat palaamaan, jos eivät työskentelisi. Mutta kuinka on heidän työskentelynsä laita sitten, kun he ovat saaneet Suomen passin kouraansa - heidän lapsistaan puhumattakaan.

Kyse ei ole työvoimapulasta. Kyse on työvoimattomuuspulattomuudesta. Meillä on liikaa ihmisiä, joita työnteko ei kiinnosta sosiaalitukien ja yleisen velttouden takia. Sitä ongelmaa ei ratkaista holtittomalla maahanmuutolla. Suurin osa nuoristamme on kelpo väkeä. Meidän on hoidettava asiat niin, että nuorison riskialttiille osalle ei käy samalla tavalla kuin edellisen sukupolven riskiryhmälle. Resurssit on suunnattava meidän nuoriimme, ei maahanmuuttajiin.

Ei kommentteja: