Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


perjantai 18. helmikuuta 2011

Persuulleen menossa

Perussuomalaisten paisuminen jatkuu jatkumistaan. Uusin gallup kertoi persujen olevan jo tasoissa demareiden kanssa. Todellisuudessa tilanne voi olla vielä hurjempi, raakadata näet kertoo kannatuksen olevan 24 prosenttia. Tutkimuksen 17,9 prosenttia on saatu korjauskerrointen jälkeen.

Korjauskertoimia käytetään siksi, että on havaittu raakadatan poikkeavan todellisesta äänestystuloksesta. Kuvitellaanpa esimerkiksi, että puolueen X kannatukseksi on saatu mielipidetiedusteluissa aina suurempi lukema kuin mikä vaaleissa on toteutunut. Tällöin on tapahtunut vähintään yksi neljästä vaihtoehdosta:
1) Äänestäjät ovat valehdelleet kyselyssä äänestävänsä X:ää, vaikka eivät niin aiokaan tehdä
2) Äänestäjät ovat muuttaneet kantaansa kyselyn ja vaalien välillä
3) Kyselyyn osallistuneista X:n kannattajat ovat jättäneet äänestämättä suhteellisesti enemmän kuin muut
4) Kyselyssä on tehty jokin systemaattinen virhe.
Ennusteen kannalta on merkityksetöntä, mikä/mitkä edellä mainituista seikoista ovat syypäitä. Jos virheen suhteellinen tai absoluuttinen suuruus on järjestelmällisesti sama, se voidaan hoitaa korjauskertoimella. Jos ja kun korjauskertoimella varustettu malli antaa parempia tuloksia kuin raakadata, sitä on järkevää käyttää myös seuraavissa vaaleissa.

Korjauskertoimessa saattaa kuitenkin piillä rakenteellinen virhe. Kyseinen virhe ei vain ole koskaan aiemmin toteutunut. Aiemmissa vaaleissa olosuhteet ovat olleet sellaiset, joissa kyseinen virhe ei realisoidu. Korjauskerrointa ei ole koskaan testattu tilanteessa, jossa jonkin puolueen kannatus on muuttunut todella merkittävästi aiempiin vaaleihin nähden.

Suuret puolueet (yksinkertaisuuden vuoksi tässä käytetään kyseistä nimitystä entisistä suurista puolueista eli kokoomuksesta, kepusta ja SDP:stä) ovat pihalla kuin lumiukot. Näillä pakkasilla tästä ei vielä ole ollut haittaa, eduskunta istuu samassa kokoonpanossa kuin ennenkin. Huhtikuussa lumiukot sulavat. Perussuomalaiset jyräävät valtaisaan vaalivoittoon. Perussuomalaisten ei ole tarvinnut tehdä yhtään mitään, suurten puolueiden vihjeettömyys on toiminut persujen vaalikampanjana. Timo Soini on nykyisistä eturivin poliitikoista paras poliittinen peluri, mikä toisaalta kertoo aika paljon niistä muista. Soini on ymmärtänyt, että parempi olla hiljaa kun muut keräävät jyvät persujen laariin.

Suurten puolueiden kyvyttömyydestä ymmärtää kansaa kertoo parhaiten se, että ne erehtyivät pitämään perussuomalaisten nousua merkkinä Soinin henkilökohtaisesta suosiosta. Epäilyjä mahdollisesta perussuomalaisten kannatuksesta puolueena ei otettu vakavasti. Epäilystä siitä, että kansa saattaisi olla kurkkuaan myöten täynnä vaalirahasotkuja, Kreikan tukipaketteja, maahanmuuttoa ja sukupuolineutraalia avioliittoa, ei käynyt valtapuolueilla edes mielen vieressä.

Seuraavaksi suuret puolueet leimasivat persujen kannattajat syrjäytyneiksi luusereiksi. Osa tietysti on. Niin on muillakin puolueilla. Pääosa persujen kannatuksesta tulee kyllä muualta. Itse en äänestäisi Soinia - en pidä hänestä, enkä tässä yhteydessä halua perustella miksi. Aion kyllä äänestää persuja, eikä minua oikein millään mittarilla voi pitää syrjäytyneenä luuserina. Paitsi tietysti että asun maaseudulla. Mutta olen viime aikoina käynyt useampiakin mielenkiintoisia keskusteluja sellaisten ihmisten kanssa, jotka aikovat yllättäen äänestää persuja. Yksi on kuusikymppinen mieshenkilö, joka kuului omalla alallaan valtakunnan merkittävimpiin piireihin. Eläkkeellä, mutta ravaa edelleen Paasikivi-seuran kokouksissa. Hänen - mamukriittisenä - kantansa ei ollut minulle suurikaan yllätys, toisin kuin toinen esimerkki. Vähän edellistä nuorempi, korkeakoulutettu ja johtotehtävissä toimiva nainen, joka on kuulemma aina äänestänyt ja aina äänestänyt kokoomusta. Nyt sanoi kysymättä, että äänestää persuja ja ehdokkaan nimenkin.

Osa persujen kannatuksesta on Soinin kannatusta. Osa persujen kannatuksesta on persujen kannatusta an sich. Osa persujen kannatuksesta on protestia suurille puolueille. Osa persujen kannatuksesta on toivoa politiikan muutoksesta. Yhteenlaskettuna näistä osasista kertyy melkoinen siivu.

Suuret puolueet olisivat voineet estää persujen nousun ainakin kahdella strategialla. Ensinnäkin, ne olisivat voineet vesittää persujen kampanjan ottamalla puheeksi epäkohdat. Nyt ne ovat niin osin tehneetkin, mutta tässä vaiheessa kyseessä on pelkkä myöhästynyt kosmetiikka. Toiseksi ne olisivat voineet hajottaa persujen kannatuksen. Suuret puolueet olisivat voineet nostaa esiin Muutos 2011 -liikkeen, joka tosissaan veti valtapuolueiden vastaista linjaa. Nyt ne vaikenivat Muutoksen kuoliaaksi, jolloin Muutoksen potentiaalinen kannatus realisoituu persuille. Vuosi sitten epäilin puolivakavissani, olisiko Muutos suurten puolueiden salaisten agenttien hoitama hämyprojekti, jonka tehtävä on kanavoida kiukku harmittomalla tavalla. Jos olisi ollut, persujen kannatus olisi valunut melkein puoliksi Muutokselle ja vaalimatematiikan ansiosta suurilla puolueilla olisi ollut kaksi mitätöntä eikä yhtä vahvaa haastajaa. Divide et impera näkyy olevan tuntematon käsite suurille puolueille. Mikä ei toisaalta ole mikään ihme, kun puoluejohtajien merkittävimmät meriitit ovat Kiviniemen yksitotinen huumorintajuttomuus, Urpilaisen verkkosukista pursuavat selluliitit ja Kataisen lyhyen matematiikan kuutonen merkkinä siitä, että ei kannata hommata nauhakenkiä.

Mitä sitten tapahtuu vaalien jälkeen eli millaisen hallituksen maa saa? Perusvaihtoehtoja on neljä, joista on sitten lukemattomia variaatioita.

1. Perussuomalaiset saavat pääministerin paikan eli käytännössä Soinista tulee PM. Tässä tilanteessa persujen on pystyttävä houkuttelemaan ainakin yksi kolmesta suuresta mukaansa - todennäköisesti tasan yksi, ei kahta. Tässä tilanteessa turvallisen enemmistön saamiseksi tarvitaan luultavasti vielä yksi tilkepuolue, todennäköisesti Rasistinen Kielipuolue taas vakiomandaatillaan (yhtäjaksoisesti hallituksessa 1975 alkaen). Tässä tilanteessa oleellinen kysymys on se, kuka vie ja kuka vikisee. Soinille voi käydä kuten Holkerille eli pääministerin tuoli on, mutta enemmistö ja valta on muilla. Lopputuloksen voi lukea vertaamalla kokoomuksen eduskuntapaikkojen lukumäärää ennen (53) ja jälkeen (40) Holkerin hallituksen. Jos persut saavat pääministeripaikan, heidän on varmistettava että saavat myös vallan.

2. Perussuomalaiset pääsevät hallitukseen, mutta eivät merkittäviin asemiin. Tämä on valtapuolueiden kannalta paras strategia, koska sitä on jo kerran menestyksellä testattu. SMP:lle annettiin kaksi paikkaa. Hallituksen merkityksettömimmän eli toisen valtiovarainministerin ja vaikeimman eli työvoimaministerin, jonka pallille istutettiin Urpo Leppänen. Koska äskettäin kuolleista ei saa puhua pahaa, jääköön kertomatta Leppäsen älynlahjoista. Siitä huolimatta hänen pystyyn polkaisemansa laki toimi vaikeassa tilanteessa hyvin. SMP pelattiin hallitusneuvotteluissa paikoille, joilla ei voinut onnistua ja kannatus suli kuin voi auringossa - 17 kansanedustajaa muuttui seuraavissa vaaleissa yhdeksäksi. On vaikea uskoa, että Soini menisi samaan halpaan kuin SMP aikoinaan. Perussuomalaisten on saatava merkittäviä salkkuja todellisella vallankäyttömahdollisuudella, jotta he voisivat selviytyä voittajina hallituskaudesta. Tämä vaatisi sen verran radikaalia hallitusohjelmaa, että vaihtoehto ei kuulosta uskottavalta.

3. Perussuomalaiset jätetään oppositioon ja nykyinen meno jatkuu eli kaksi kolmesta suuresta - yhdentekevää, mitkä - muodostaa hallituksen. Tällöin enemmistön saamiseksi on mukaan houkuteltava todennäköisesti sekä RKP että Virheet, toinen ei yksinään riitä. Suomen kannalta tämä vaihtoehto olisi tuhoisin, koska nykymeno jatkuisi. Persujen kannalta jatko riippuu siitä, pystyykö se oppositioon jäänyt suurpuolue profiloitumaan vaihtoehdoksi. Jos pystyy, persujen kannatus laskee. Jos ei, persut nousevat satavarmasti suurimmaksi puolueeksi, mikäli onnistuvat pysymään yhtenäisenä.

4. Perussuomalaiset jätetään oppositioon ja kolme suurta muodostavat hallituksen. Tämä on Suomen kannalta edellistä parempi vaihtoehto, koska RKP ja Virheet saadaan vihdoinkin pihalle. Persujen kannalta tämä on myös hyvä vaihtoehto, koska tällöin se on käytännössä ainoa vakavasti otettava oppositiopuolue ja paisuu edelleen kuin pullataikina. Paitsi jos suurpuolueet onnistuvat muuttamaan yhdessä linjaansa (yeah, right) tai hajottamaan persut. Hajottamisen kanssa sietää olla varuillaan, koska se on onnistunut ennenkin.

Kaikki kuitenkin riippuu siitä, mitä tapahtuu kahden kuukauden kuluttua. Tällä hetkellä gallup lupaa noin 18 % ja korjaamaton raakadata 24 %. Vaaleissa perussuomalaisten kannatus tulee olemaan 25-30 % ja siitä tulee suurin puolue.

Perussuomalaisten kannatus on noussut koko ajan. Suurin osa kannatuksen noususta tulee siitä, että vaalien lähestyessä ihmiset ovat alkaneet oikeasti ajatella, ketä äänestäisivät. Aiemmin gallupeihin on vastattu melkoiselta osin vanhan äänestyskäyttäytymisen mukaisesti. Nyt kannan miettiminen vie äänestäjiä persuihin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö suuntaus jatkuisi.
Ennusteen korjauskertoimessa on todennäköisesti virhe, joka realisoituu persujen eduksi. Aiemmin gallupeissa persuja kannattaneet ovat ehkä vaalipäivänä äänestäneet sittenkin jotain muuta puoluetta, koska kyseisessä vaalipiirissä ääni olisi mennyt hukkaan. Nyt persut saanevat ehdokkaita läpi joka ainoassa vaalipiirissä paitsi tietysti Ahvenanmaalla. Tätä korjauskerroin ei huomioi.
Samaten osin korjauskertoimen virheestä johtuu, että nukkuvien puolueeseen liittyväksi odotetaan todennäköisesti suhteellisesti enemmän persujen kannattajia. Tämä johtuu osaltaan edellä olevasta syystä eli läpimenon mahdottomuudesta - joka ei nyt siis toteudu - ja osaltaan viitseliäisyydestä, mikä taas ei toteudu tällä kertaa samalla osuudella, koska tällä kertaa persujen kannattajakuntaan kuuluu aiempaa prosentuaalisesti suurempi osuus äänestysaktiivisia ihmisiä. Päinvastoin, saattaa jopa käydä niin että tällä kertaa nukkuvien puolueeseen jäävät suurten puolueiden kannattajat joko laiskuuttaan tai sitten protestiksi - eivät halua äänestää entistä puoluettaan mutta eivät myöskään persuja. Lyhyesti sanottuna korjauskertoimessa voi olla virhe, joka realisoituu siksi, että aina vaaleissa äänestävät - aktiiviset - ovat aiemmin olleet kolmen suuren kannattajia mutta siirtyneet nyt melkoiselta osin persujen kannattajiksi.
Viimeisenä persuja nostavana tekijänä ei tule väheksyä myöskään voittajan vankkureihin hyppäämistä. Se nyt on vaan paljon kivempaa olla voittajan puolella, ja kukas se nämä vaalit näyttää voittavan?

Persut saavat veret seisauttavan vaalivoiton. Tämän kehityssuunnan voi kääntää vain perussuomalaisten kalkkiviivoilla tekemä katastrofaalinen moka tai suurten puolueiden onnistuneesti suorittama viime hetken mukamas-linjanvaihtokusetus.

12 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Jaa-a. Tulevaisuutta on tietty vaikeaa ennustaa, mutta melkoiseen persujen vaalivoittoon uskon minäkin. Vaan eikös niissä vuoden 1970 vaaleissa käynyt niin, että tulospalvelussa oli ensimmäisen kerran tietokoneet, ja ne menivät tykkänään nurin, kun SMP sai niin suuren äänivyöryn.

Tomi kirjoitti...

Ylivoimaisesti tuhoisin vaihtoehto olisi, jos persuista tulisi päähallituspuolue.
Heillä ei edellenkään ole talouspoliitista ohjelmaa (paitsi Putkosen konservatiivisosialistinen).
Heidän kannatajakuntansa on varsin kirjavaa, libertaareista lapuanliikkeen arvoja kannattaviin.
He saavat aikaan aikamoisen sekasotkun, jos he aikovat mielyttää kaikkia heitä.

Heidän edustajaehdokkaansa eivät vaikuta hääppöisiltä, suurin osa on yhden asian toitottajia ala Halla-aho.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö: Näinhän siinä taisi käydä ja Eino "Tietokone" Poutiainen pesi lausunnoillaan kaikki ennusteet ilman d-kirjaintakin.

Tomi: parempi olla ilman ohjelmaa kuin toteuttaa katastrofaalista ohjelmaa. Samaten on parempi toitottaa yhtä asiaa ollen oikeassa kuin hoitaa kaikkia asioita väärin. Muilta osin olet oikeassa. Tilanne persujen linjan suhteen on huolestuttava, meiltä puuttuu linjakas kansallinen puolue.

Kumitonttu kirjoitti...

Mielenkiintoista. Olen itsekin pohdiskellut, että pääkanisteriksi voi olla vaikea houkutella demaria, kun Soini käyttäisi sellaisessa hallituksessa valtaa. Tosin demareille ei pääkanisterin paikkaa ole muutenkaan luvassa. Kepullakaan ei ole pelkoa joutua johtamaan hallitusneuvotteluita ainakaan ensimmäisessä aallossa. Sekoomus voi säilyä suurimpana puolueena (tosin enää en ole siitä satavarma), jolloin Käteinen aloittaa neuvottelut. Mukaan tulee Persut - se on selvää - ja sitten luultavasti Kepu. Virheät jää pois omasta tahdostaan, ja Soini tuskin huolii RKP:tä mukaan.

Voin olla väärässäkin, mutta en ole.

vieras kirjoitti...

Onko Jaskalla mitään arviota mistä mistä perussuomalaisten kannattajat ja potentiaaliset äänestäjät koostuvat? Matemattikan (myöskin tilastomatematiikan?) taitajana osaat kai arvioida kuinka suuri osa kannatuksesta on peräisin näistä:

a) ”puhtaista” perussuomalaisista eli 1995 jälkeen perussuomalaisiksi tulleista (”soinilaiset” ja ”perusperussuomalaiset”)
b) SMP:läisistä eli niistä jotka olivat SMP:läisiä ennen 1995
c) vasemmistoliitosta: vanhat SKDL:läiset työmiehet, enemmistökommunistit, korpikommunistit (ainakin Kainuussa), jotka ovat pettyneet siihen että vasurit eivät aja työmiehen ja köyhän asiaa vaan mokuttaa afrikkalaisten ja arabien puolesta
d) sosiaalidemokraateista: ”tannerilaiset”ja”kivivuorelaisiset” työmiehet jotka ovat pettyneet sossuihin teollisten työpaikkojen vähenemisen takia sekä sossujen ajamasta mokutuksesta
e) kepusta: maalaiset ja kaupunkikepulaiset jotka ovat pettyneet siihen ettei kepu puolusta maaseutua ja maakuntia, sekä siihen että kepu on mennyt mukaan mokutukseen, viherhörhöilyyn ja arvoliberalismiin
f) kokoomuksesta: konservatiivit, porvarit ja oikeistolaiset jotka ovat pettyneitä kokoomuksen mokutukseen, viherhörhöilyyn, arvoliberalismiin, valtiouskovaiseen holhoukseen sekä pakkoruotsin ajamiseen

Muista suunnista en oikein usko vuotoa tapahtuneen. Virheet de Röda julistivat persut päävihollisikseen joten tämän perusteella vihreiltä ei tule vuotoa.

Kristillisillä ei ole tarvetta kannattaa persuja kun KD on melkein yhät nuiva kuin persut ja arvokonservatiivinen. Ehkä pakkoruotsin osalta voi tulla vuotoa. Toisaalta KD:tä voi ehkä äänestää sellainen joka on aiemmin äänestänyt kepua tai kokoomusta, mutta ei halua nyt äänestää niitä mutta ei myöskään persuja.

Rkp:stä ei ehkä tule vuotoa, ellei joku nuiva suomenruotsalaiainen ala kannattamaan, senkin uhalla että pakkoruotsi poistuisi. Toisaalta perussuomalaisten hyvä tavoite poistaa pakkoruotsi pitää enimmät ruotsinkieliset poissa. Jos Rkp jatkaa metelöintiä pakkoruotsin puolesta niin se on vaalityötä persujen puolesta. Onko Rkp niin opportunistinen että sen on hallituksessa vaikka se poistaisi pakkoruotsin? Mikä saisi Rkp:n lähtemään vapaaehtoisesti oppositioon? Yleensä Rkp:lle ei ole mitään merkitystä sillä millaista politiikka hallitus hajoittaa, kunhan ruotsin kieleen ja pakkoruotsiin ei kosketa.

Minä pitäisin hyvänä alkuna jo sitä että Rkp heitetään oppositioon. Edellisen kerran Rkp oli oppositiossa kun se lähti Sorsan II hallituksesta 2.3.1978 ja palasi Koviston II hallitukseen 26.5.1979.

Persujen ei kannata osallistua hallitukseen jos siellä on vihreät tai Rkp. Jääköön mieluummin oppositioon.

Persuille pääministerin salkku on vain nallipyssy jos muut ministerinsalkut ovat vaatimattomia.

Nämä ministerinsalkut ovat niitä mitä persujen kannattaa vaatia jos haluavat totetuttaa tavoitteitaan:
sisäministeri: ulkomaalaispolitiikan toteutuksessa tärkein salkku, jota heidän tulisi tavoitella eniten
oikeusministeri: sananvapaus takaisin ja oikeuslaitos remonttiin
työministeri: ulkomaalaisille tiukemmat työlupaehdot ja kaksia työmarkkinoita ei saa tulla
jompikumpi sosiaaliministeri: sosiaalituet pois mamuilta
opetusministeri: pakkoruotsi pois kouluista, mokutusindoktrinaatio pois kouluista ja possunliha kunniaan
tai vaihtoehtoisesti kulttuuriministeri: suomalaisen kulttuurin arvostus takaisin

Jaska Brown kirjoitti...

Vieras, hyviä kysymyksiä joihin minulla ei ole hyviä vastauksia, ainoastaan ns. sivistyneitä arvauksia. Matematiikan ja tilastotieteen tiedot eivät auta, mikäli ei ole minkäänlaista tutkimusaineistoa mistä tietoa repiä.

Oma veikkaukseni olisi, että kepu ei liiemmin vuoda. Kepun kannatus vähenee siksi, että kannattajat kuolevat. Pelkästään omien kokemusten nojalla uskoisin, että tällä hetkellä kokoomus vuotaa pahiten. Tämä ei kuitenkaan täsmää yhteen sen kanssa, että tutkimusten mukaan kokkarit ovat suurin puolue. Ehkä tuntosarveni demareiden suuntaan ovat huonossa kunnossa, koska en ole havainnut sieltä vuotoa, mutta silti kannatus laskee kuin urpilaisen eikun siis lehmän häntä. Kaikista muista puolueista tuleva vuoto ja entiset SMP:läiset ovat määrien valossa väistämättä marginaali-ilmiö.

Anonyymi kirjoitti...

Mä luulet että persujen todellinen kannatus on vaaleissa luokkaa 10-14% välillä, varmaan moni sanoo ihan kettuillakseen äänestävänsä persuja kun joku tilastokeskuksen haastattelija soittaa.
Jos persut saiski sitten valtavan niin pääsiskö natsit valtaan niinku panu toitottaa omassa blogissaan ja soinista tulis aatu : )

Anonyymi kirjoitti...

Mistähän tälläiset blogikirjotukset kertoo?
http://siikala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62071-odotan-mustien-autojen-oita
: )

Anonyymi kirjoitti...

Viime syksyltä: Laaja tutkimus: Kaikki suuret puolueet menettävät kannattajia perussuomalaisille.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 20.2: Siitä että lääkitys ei ole kohdallaan.

Ano 21.2: Joo, luin tuon aikanaan mutta en enää muistanut. Yllättävää että kepu vuoti noin pahasti.

Ari kirjoitti...

Itse kuulun ryhmään f).

Nyt ääni menee satavarmasti Persulle.

- buuri johannesbuurista -

Anonyymi kirjoitti...

panulla taas hienoja kirjotuksia persuista :)
mitähe heppu niissä pelkää oikein?