Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


torstai 8. joulukuuta 2011

Tämä ei ole mielipidekirjoitus

Olemme tottuneet siihen, että kysymykset luokitellaan kahteen luokkaan: faktakysymykset ja mielipidekysymykset. Faktakysymyksiin on olemassa yksikäsitteinen, oikea vastaus. Mielipidekysymyksiin taas ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä vastauksia, useimmiten jopa hyväksytään että siihen voidaan antaa keskenään ristiriitaisia vastauksia.

Esimerkkejä faktakysymyksistä ovat vaikkapa paljonko on 3 + 2? tai mikä on USA:n pääkaupunki?. Jos tarjoaa vastaukseksi jotakin muuta kuin viisi tai Washington, on yksikäsitteisesti väärässä (ei nyt ruveta saivartelemaan ekvivalenssiluokista tai Philadelphian lyhyestä pääkaupunkikaudesta 1700-luvulla). Vastaavasti mielipidekysymyksinä pidetään esimerkiksi kysymyksiä onko mämmi hyvää? tai pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?.

Tarkastellaan lähemmin mielipidekysymystä onko mämmi hyvää?. Useimpien ihmisten mielestä tähän kysymykseen voi vastata kyllä tai ei ja molemmat vastaukset ovat ristiriitaisuudestaan huolimatta oikeita. Mutta eiväthän ne ole! Oikea vastaus kysymykseen on, että joidenkin mielestä mämmi on hyvää ja joidenkin mielestä pahaa. (Oletetaan että välivaihtoehtoja ei ole, mutta niiden mukaanottaminen ei muuta periaatetta.) Näin ollen mämmin hyvyys ei todellisuudessa ole mielipidekysymys.

Mikäli mämmin hyvyydestä halutaan kyllä- tai ei-vastaus, kysymys on muotoiltava uudestaan: Onko mämmi Pekan mielestä hyvää?. Nyt kysymykseen on yksiselitteinen vastaus, kyllä tai ei. On huomattava, että kysymykseen voi edelleenkin vastata molemmin tavoin, mutta siinä tapauksessa toinen vastaus on yksikäsitteisesti väärä. (Taas on huomattava, että saivartelulle on toki sijansa: Pekan mielestä mämmi voi periaatteessa olla hyvää, mutta se ei ole hyvää mikäli hän on syönyt sitä jo kuusi annosta tai sairastaa oksennustautia. Samaten Pekan mielestä mämmi voi olla pahaa, mutta kyllä hän varmaan sitä söisi jos pariin päivään ei olisi muuta tarjolla. Mutta jätetään vastaisuudessa tässä kirjoituksessa saivartelut käsittelemättä.)

Mämmin hyvyyden kaltaiset ns. makuasioihin (onko jääkiekko kiinnostavaa, tuoksuuko hajuvesi miellyttävältä) liittyvät kysymykset on helppo havaita vastaavanlaisiksi. Mikäli kysymys käsittelee asiaan heterogeenisesti suhtautuvaa joukkoa, sen vastaus on jotain muuta kuin kyllä tai ei. Mikäli kysymys käsittelee yksilöä tai homogeenisesti asiaan suhtautuvaa joukkoa, vastaus on yleensä kyllä tai ei. Joka tapauksessa tarkemmin pohtien havaitaan, että järkevästi muotoiltuun "mielipidekysymykseen" on olemassa yksikäsitteisen oikea vastaus.

On huomattava, että makuasioihin liittyvä kysymys on muotoiltava järkevästi. Se voi olla kieliopillisesti oikea, mutta semanttisesti mieletön. Esimerkki: onko mutkainen tumma?. Tämänkaltaiset kysymykset eivät ole mielekkäitä eikä niihin siksi ole olemassa oikeita eikä vääriä vastauksia.

Yhteenlasku- ja mämmin hyvyys -tyylisiä kysymyksiä enemmän ongelmallisia ovat toisena esimerkkinä olleet pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? -tyyliset kysymykset. Ongelmallisia siksi, että useimmat ihmiset pitävät mämmityylisiä kysymyksiä mielipidekysymyksinä ja yhteenlaskutyylisiä kysymyksiä faktakysymyksinä, kun taas pakolaistyyliset kysymykset ovat jossain harmaalla alueella näiden välissä. Mutta jos jopa mämmityyliset kysymykset voidaan osoittaa faktakysymyksiksi, on odotettavissa myös harmaan alueen kysymysten olevan todellisuudessa faktakysymyksiä.

Mämmityylisten kysymysten osoittamiseen faktakysymyksistä tarvittiin joko kysymyksen muotoilu järkevämmäksi (niin että kyllä tai ei -vaihtoehto oli järjellinen vastaus) tai sitten vastausvaihtoehtojen määrän lisääminen. Harmaan alueen kysymyksissä periaate on sama, se vain vaatii enemmän työtä.

Otetaan esimerkkinä käsittelyyn kysymys pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?. Tähän osa vastaa kyllä, osa vastaa ei, kuten on ilmeistä jokaiselle joka ei ole elänyt tynnyrissä viimeistä kymmentä vuotta. Toki tämäkin kysymys voidaan redusoida mämmityyliseksi "makukysymykseksi" eli vastata toisten mielestä kyllä ja toisten mielestä ei, tai sitten yksilöidä malliin pitäisikö Annan mielestä Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?, jolloin vastaus lienee kyllä tai ei.

Emme kuitenkaan tee näin. Tällöin jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: joko kysymykseen on olemassa absoluuttisesti oikea kyllä tai ei -vastaus tai sitten kysymykseen ei voi vastata kyllä tai ei. Tutkitaan vaihtoehdot erikseen.

1. Oletetaan, että kysymykseen pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? on olemassa oikea kyllä tai ei -vastaus. Tällöin osa vastaajista on yksikäsitteisesti väärässä. Kyse on silloin siitä, että he ovat käsittäneet jotakin oleellista väärin. Yksinkertaistettu esimerkki selkeästä faktakysymyksestä: paljonko on kaksi potenssiin kolme?. Kuvitellaan, että kysymykseen annetaan kahdenlaisia vastauksia: a) kahdeksan ja b) kuusi (humanisteille tiedoksi, että b on väärin). Tällöin väärin vastanneet ovat käsittäneet jotakin virheellisesti, todennäköisesti sen että potenssilasku tarkoittaa samaa kuin kertolasku. Tällöin heille pitää hitaasti ja rauhallisesti selittää, mikä meni pieleen, jolloin ainakin osa oppii mitä tarkoitetaan ja osaa laskea tehtävän oikein.
Mikäli pakolaiskysymykseen on olemassa yksikäsitteisesti oikea vastaus, virheellisissä vastauksissa on samantapainen ilmiö. Kuvitellaan, että oikea vastaus kysymykseen on ei (Huomautus: yhtä hyvin voitaisiin olettaa vastauksen olevan kyllä). Kuvitellaan, että syynä siihen on se, että kiintiöpakolaiset vähitellen muuttavat Suomen samanlaiseksi maaksi kuin se persläpi, josta he ovat Suomeen tulleet. Tällöin oikea kysymys on: pitäisikö Suomen muuttua köyhäksi, korruptoituneeksi, sisällissodan repimäksi ja nälänhädästä kärsiväksi maaksi?. Tähän kysymykseen ainoa järkevä vastaus on ei. Koska oletuksemme mukaan tämä on suora seuraus pakolaisten ottamisesta, kysymykset ovat identtisiä ja vastaus pakolaiskysymykseen on myös ei. Se, että jotkut vastaavat kyllä, johtuu tiedon ja/tai ymmärryksen puutteesta.

2. Oletetaan, että kysymykseen ei ole olemassa oikeaa kyllä tai ei -vastausta. Tämä on taas seurausta siitä, että saattaa olla olemassa ihmisiä, joiden mielestä (oletetaan edellisen kohdan oletusten olevan voimassa) Suomen muuttuminen monikulttuuriseksi on niin ihqu asia, että sen hintana kannattaa maksaa köyhyys, korruptio, sisällissota ja nälänhätä. Tällöin kysymys palautuu vastausvaihtoehtojen lisäämiseksi eli oikea vastaus on joidenkin mielestä pitäisi ja joidenkin ei.

Edellisissä kohdissa esitettyjen oletusten ollessa voimassa on siis kyse siitä, että pakolaiskysymykseen vastatessa tiedot ovat puutteelliset. Kun tiedot päivitetään (eli ymmärretään kyllä- ja ei -vaihtoehtojen seuraukset), kysymykseen voidaan joko vastata yksiselitteisesti (1) tai sitten arvovalintojen erilaisuus estää yksiselitteisen vastauksen (2). Molemmissa tapauksissa on kuitenkin olemassa oikea vastaus ja kyseessä ei ole mielipidekysymys.

Mielipidekysymyksiä ei ole olemassa. On olemassa vain faktakysymyksiä. Näihin on olemassa joko yksikäsitteinen vastaus tai sitten kysymys on huonosti muotoiltu eli semanttisesti mieletön.

Tosiasia kiistatta on, että joudumme vastaamaan faktakysymyksiin puutteellisin tiedoin. Esimerkkinä otan kysymyksen: millä minuuttilukemalla alkaa miesten kymmenentuhannen metrin juoksun maailmanennätys?. Aika harva muistaa ennätystä (26.17,53) tarkasti, itse muistin sekuntilukeman mutta sadasosat piti tarkistaa. Silti suuri osa vastaa oikein eli 26. Valtaosa saa varmasti minuutin sisään oikeasta eli 25-27. Olen kuitenkin tätä kysyessäni ihan oikeasti kuullut vastauksen 17. Kun sitten sanoin, että eihän se mennyt kuin noin kymmenellä minuutilla väärin, kommentti oli "ai, siis seitsemän minuuttia". Tämä on esimerkki kysymyksestä, johon on olemassa selkeästi oikea vastaus, se mille tarkkuudelle vastaaja osuu on riippuvainen hänen asiantuntemuksestaan.
Joihinkin kysymyksiin ei ole mitenkään mahdollista hankkia kaikkia siihen liittyviä tietoja. Hyvä esimerkki asiasta on juuri tuo pakolaiskysymys. Emme voi mitenkään tietää, mikä on oikea vastaus, mutta mitä enemmän tietoa asiasta on, sitä todennäköisemmin siihen vastataan oikein.

Mielipidekysymys se ei ole sen enempää kuin mämmin hyvyyskään, koska mielipidekysymyksiä ei ole olemassa.

14 kommenttia:

Sammalkieli kirjoitti...

Tämä oli selkeästi kirjoitettu ja hyvin argumentoitu teksti.

Mutta jo tieto kiintiöpakolaisten vuotuisesta määrästä (750) ja Suomen väkiluvusta (5 400 000) auttaa osaltaan hahmottamaan kiintiöpakolaisuuden aiheuttamien ongelmien suuruusluokkaa.

Kiintiöpakolaisuus ja muu siirtolaisuus tuntuisi liittyvän sorites-paradoksiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sorites-paradoksi

Missä vaiheessa maahanmuutosta tulee ongelma?

On tietysti hyvä että maahanmuutto on mahdollisena yhteiskunnallisten ongelmien lähteenä tuotu julkiseen keskusteluun jo nyt, kun se ei vielä varsinaisesti ole erityisen mittava ongelma.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiintiöpakolaisten lisäksihän Suomi ottaa tänne turvapaikanhakijoita, joille ei ole turvapaikan perustetta, mutta jotka saavat jäädä tänne. Tästä asiasta tulee mieleeni (myönnän ajatuskykyni rajoittuneisuuden) muutama kysymys, johon voi vastata kyllä tai ei:

1. Saako turvapaikkaturismi vastaanottavassa maassa aikaan taloudellista tai yleisinhimillistä hyvää?

2. Saako turvapaikkaturismi vastaanottavassa maassa aikaan taloudellista tai yleisinhimillistä pahaa?

3. Jos turvapaikkaturismi saa aikaan vastaanottavassa maassa aikaan taloudellista tai yleisinhimillistä pahaa, onko vastaanottavan maan velvollisuus sietää se?

4. Muuttaako turvapaikkaturismi lähettävän maan oloja taloudellisesti tai yleisinhimillisesti olennaisesti parempaan suuntaan?

Kumitonttu kirjoitti...

Mielipidekysymys... Hehe... Hyvä oivallus.

Rupesin miettimään, että jos joskus pitäisi jollekin ulkopuoliselle selvittää, mitä mieltä olen asioista, niin ainoa oikea vastaus olisi, että hänellä on vain oma mielipiteensä siitä, että olen väärässä. Mutta tämän selittäminen on varsin työlästä, koska ihminen ei mielestään ole väärässä. Melkoinen dilemma. Etten sanoisi jopa diletantti. Vai mikä se nyt oli. Kommari kuitenkin.

Kumitonttu kirjoitti...

Desantti.

Sori - pätkii.

Anonyymi kirjoitti...

Entä kysymys kumpi oli ennen muna vai kana ?

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos kommenteista.

SK: Sorites-paradoksia mietin tätä kirjoittaessani, mutta näin sen joko määrittelykysymyksenä (tietty raja) tai harmaa alue (liukuvat rajat) -ongelmana. Eikä tarkoituksena ollut keskustella turvapaikkaturismista, se oli vain esimerkki. Mutta silti vastaukset Ykän kysymyksiin:
1. Ei
2. Kyllä
3. Ei
4. Ei.
Vastaukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevissa olemaan tietoon. Viimeksi eiliseltä kokemuksia kahdesta ensimmäisestä.

Anolle, muna oli tietysti ensin koska linnut ovat höyhenpeitteisiä tasalämpöisiä otuksia, jotka ovat kehittyneet munivista höyhenettömistä vaihtolämpöisistä otuksista.

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

Ongelmana on, että monet faktakysymykset skaalautuvat usein mielipidetasolle kysymyksen asettelun eksaktiuden puutteen takia. 2+3 on sinänsä helppo faktakysymys, koska meillä on eksaktisti määritelty kieli (matematiikka), jonka lauseiden avulla voidaan muodostaa looginen päätelmä väittämälle "onko 2+3=5 tosi".

Kun kysytään esim. "pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?" vastaus annetaan yleensä yleiskielellisellä määritelmällä, jolloin loogisen päätelmän tekeminen on huomattavasti hankalempaa, koska kieli ei ole niin eksaktisti määreitelty kuin matematiikka.

Kysymys "millä minuuttilukemalla alkaa miesten kymmenentuhannen metrin juoksun maailmanennätys?" on huomattavasti tarkempi ja tässä vastauksen 'kieli' on rajoitettu ymmärrettäviin lauseisiin. Jos otetaan saivartelut mukaan, niin kysymys täytyisi tarkentaa, että minkä hetkinen maailmanennätys tai määritellä, kuinka monta desimaalia pitäisi kertoa (kun vastaa minuuteissa). jne...

Lyhyesti: Sitä faktakysymyksempi kysymys on, mitä eksaktimpi on käytettävä kieli.

ps. 2+3 ei ole viisi, jos käytämme neljään lukuun rajoittunutta joukkoa {0,1,2,3}

Jaska Brown kirjoitti...

Aivan oikein, Poliittisesti epäkorrekti. Wittgenstein on tutkinut tätä problematiikkaa jonkin verran. Mitä 2+3 :een tulee, niin kuten totesin, ei saiverrella ekvivalenssiluokista.

Tiedemies kirjoitti...

Hei, sori myöhäinen kommentointi, käyn täällä niin harvoin.

Ongelma, jota käsittelet "mielipidekysymyksen" osalta, liittyy siihen, mitä voidaan ymmärtää "subjektiivisella". Loogisesti kyse ei ole mistään erityisen vaikeasta tai monimutkaisesta asiasta. Oletetaan, että meillä on predikaattilogiikka -- ensimmäinen kertaluku riittää mainioistai -- jonka mallissa on kahdentyyppisiä olioita, agentteja, ja objekteja. Predikaatti on objektiivinen, jos se on yksipaikkainen, tai jos sen argumentit ovat vain objekteja. Muutoin predikaatti on subjektiivinen.

Esimerkiksi jos P(x) on tulkinnaltaan "x on punainen", niin tämä voidaan (saivarteleminen niikseen) ymmärtää objektiivisena väittämänä, riippumatta siitä, mitä tyyppiä "x" on: Pekka, auto, porkkana, jne. kaikki ovat taikka eivät ole punaisia, eikä tässä ole mitään ongelmaa.

Kun taas sanotaan (ruoasta puhuen) x on hyvää, ja yritetään antaa sille predikaatti H(x), ollaan itseasiassa jotenkin implisiittisesti suoritettu jotain, mitä voi pitää Currysointina, eli otettu subjektiivinen predikaatti H(a,x), ja hävitetty siitä parametri "a", korvaten se jollakin kontekstista ilmi käyvällä (tai sitten ei) termillä.

Kun joku yrittää väittää, että "objektiivisesti H(x)", niin tämä on jonkinlainen tyyppi- tai kategoriavirhe, jossa huomaamatta hävitetty parametri jotenkin vaan oletetaan tunnetuksi tai sille suoritetaan jokin universaalikvantifiointi tms.

"Suomen pitäisi ostaa lisää mandoliineja" (otan tämän, jottei tulisi poliittista latausta) on vain sofistikoituneempi muoto tästä, siinä parametriä ei ole kokonaan hävitetty, vaan se on korvattu väärän muotoisella parametrillä. "Pitäisi" on nimittäin samanlainen monipaikkainen predikaatti, jonka pitäisi aina olla muotoa: "jos halutaan X, niin pitäisi Y". Itsessään se ei, ilman kontekstia, sano mitään.

Jaska Brown kirjoitti...

Tm, hyvin logiikkaan puettu. Olisin tehnyt saman, jos en olisi jo unohtanut parametrien käyttöä predikaattilogiikassa. Etenkin viimeinen kappale tiivistää hyvin sen, mistä asiassa on kyse. Kuten lause "talvella ulos lähtiessä minun pitää laittaa violettia päälle" on mieletön, ellei satu tietämään että kyseisen henkilön ainoa violetti vaatekappale on pipo (ja samalla hänen kaikki piponsa ovat violetteja).

vieras kirjoitti...

Ovatko nämä mielipidekysymyksiä vai faktakysymyksiä?

1. Onko pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sekä sellaisina esiintyvien vastaanotto sotaakäyvistä ja muilla tavoin levottomista maista sekaantumista noiden maiden asiohin? Sekaannutaanko siinä sotaan tai muihin levottomuuksiin?

2. Otetaanko siinä kantaa kumman osapuolen puolella ollaan?

3. Jos otetaan vain toiselta osapuolelta, ollaanko sen puolella?

4. Jos halutaan olla puolueettomia, pitäisikö ottaa molemmilta osapuolilta?

5. Jos halutaan olla puolueettomia, niin pitäisikö kieltäytyä ottamasta kummaltakaan osapuolelta?

6. Jos otetaan vain toisesta osapuolesta, niin onko vaara että he käyttävät vastaanottavaa maata tukikohtanaan ja osallistuvat siltä käsin kotimaansa konflikteihin?

7. Jos otetaan molemmista osapuolista, niin onko vaara että he siirtävät kotimaansa konfliktit vastaanottavaan maahan?

8. Tulkitaanko konflitkin osapuolten keskuudessa, että vastaanottava maa on varoventtiili, jonne joutoväki voidaan siirtää? Onko niin että ilman tuota varoventtiliä joutoväki olisi kiusallisesti sotatoimien tiellä, ja se olisi ongelma, vaikka heidän kohdalla olisi kyse omasta uskontokunnasta ja/tai suvusta/klaanista/heimosta/kansasta? Onko heidän ajatuksena se että niin kauan jokin maa ottaa porukkaa vastaan, he voivat siirtää joutoväen tänne, ja jatkaa riehumistaan ilman esteitä? Onko niin että jos jokin maa ei ota ketään sieltä, niin lähtömaa joutuu itse ottamaan vastuun tuosta porukasta, ja miettimään mitä sille tekisi? Tällöin sen pitäisi miettiä että pitäisikö lopettaa riehuminen ja elää rauhan ajan olosuhteissa.

9. Onko pakolainen tai turvapaikanhakija tai sellaiseksi teketyvä oman maan ja oman suvun/klaanin/heimon/kansan kannalta maanpetturi? Miksi hän ei osallistu omassa maassaan taisteluun oman uskontokunnan ja suvun/klaanin/heimon/kansan puolesta?

10. Kuinka moni ja kuinka monta prosenttia on YK:n määritelmän mukaisia pakolaisia, joita uhkaa henkilökohtainen vaino jonka takia ovat hengenvaarassa?

11. Kuinka moni ja kuinka monta prosenttia pyrkisi sellaiseen maahan, jossa oikeus sosiaaliturvaan on rajattu koskemaan vain maan kansalaisia? Jos vaikka Suomessa olisi laki, joka mukaan valtion ja kunnan sosiaaliturva voidaan myöntää vain Suomen kansalaiselle?

vieras kirjoitti...

Edelliseen ei mahtunut kaikkea, joten tässä viestissä lisää.

12. Onko ulkomaalaisten tuonti rasismia ja imperialismia? Tähän liittyvät tarkentavat kysymykset ovat:

12.1 Haluvatko kapitalistit tuoda maahan orjia ja luoda halpatyömarkkinat? Haluavatko he luvata tulijoille kaikenlaista, mutta eivät pidä lupauksiaan ja kun työ loppuu niin eivät järjestä heille paluuta kotimaahan? Onko tällöin on vaara että tulijat jäävät tänne petettyinä odottamaan uusia töitä, tukia tai että joku palauttaisi heidät kotimaahan?

12.2 Onko se aivovuotoa jos maa ottaa vastaan vain hyödyllisiä, koulutettuja ja ammattitaitoisia? Tuo porukka voisi olla hyödyksi kotimaassaan ja parantaa oloja siellä.

12.3 Edellisestä johdettuna, jos maa ottaa vastaan vain hyödyllisinä pitämiään, ja arvioi kenet ottaa vastaan ja kenet ei, niin syyllistyykö se tulijoiden eriarvoiseen kohteluun?

Välikommentti: Mokuttajien mielestä syyllistyy, mutta tuohon voi todeta, että jokainen valtio saa päättää kenet päästää sisälle ja että se saa priorisoitava tulijakandidaatit.

12.4 Välikommentista johdettuna, jos jokin maa ottaa vastaan aivan jokaisen, niin kuinka kauan sitä voidaan jatkaa, ja milloin ja missä tilanteessa laitetaan portit kiinni ja/tai aletaan palauttamaan porukkaa kotiin?

12.5 Edellisestä johdettuna, onko tuossa tilanteessa se mahdollisuus että vastaanottavan maan toiminta tukee ihmiskauppaa, ihmissalakuljetusta, muuta salakuljetusta sekä muuta rikollisuutta harjoittavia rikollisliigoja? Rikollisliigat itse eivät varmaankaan ole mokuttajia, vaan heille on kyse bisneksestä.

12.6 Harjoitetaanko mokutusta siksi koska jotkut ovat uskovaisia, jotkut ovat leipäpappeja vai siksi että jotkut ovat opportunisteja? Opportunisti tietenkin vaihtaa puolta jos mokutus ei ole enää hyvä bisnes.

12.7 Haluavatko mokuttajat tuoda maahan sellaisia porukoita joita he kohtelevat kuin päivähoitolapsia, joita he lellivät? Oopettavatko he tulijat ajattelemaan halutulla tavalla, opettavatko he heitä vaatimaan kaikenlaisia tukia ja palveluja sekä olemaan jatkuvasti tyytymätön noihin, sekä syyttämään vastaanottavaa maata rasismista?

12.8 Odottavatko mokuttajat noilta porukoilta vastalahjaksi kiitollisuutta, jotta he voisivat tuntea olevansa hyviä ihmisiä, jotka ovat parempia kuin muut, ja jotta he tuntisivat tyydytystä tuon takia? En ymmärrä psykologiasta tai psykiatriasta mitään, mutta onko tuo narsismia?

Jaska Brown kirjoitti...

Vieras, faktakysymyksiä koska mielipidekysymyksiä ei ole olemassa. Mutta logiikan pohjalta pikavastaukset:
1. On.
2. Riittämättömät tiedot vastaukseen.
3. Riittämättömät tiedot vastaukseen.
4. Riittämättömät tiedot vastaukseen.
5. Oleten, että pitäisi lukea 'kummaltakin'. Siinä tapauksessa ei, koska puolueettomuus on maan sisäinen asia.
6. On.
7. On.
8. Riittämättömät tiedot vastaukseen, mutta hyvin todennäköisesti kyllä ensimmäiseen kysymykseen.
9. Riittämättömät tiedot vastaukseen. Erittäin kulttuurisidonnainen asia.
10. Tähän on olemassa vastaus, mutta tilastotiedon esiin kaivaminen lienee mahdotonta hipova tehtävä.
11. Vaikea sanoa, mutta luultavasti pirun harva.
12.1. Todennäköisesti kyllä.
12.2. On.
12.3. Kyllä, ja se on oikein.
12.4. Kunnes kansa nousee tai poliitikot tulevat järkiinsä.
12.5. Ei ainoastaan mahdollisuus, vaan käytännössä varmuus (ainakin tilastotieteen hyväksymällä 95 % varmuustasolla).
12.6. Osittain aivan varmasti kyllä.
12.7. Osittain kyllä, mutta luultavasti alitajuisesti.
12.8. Osittain kyllä. Luultavasti heille riittää oma tietoisuus siitä, että kokevat tehneensä jotain arvokasta.

vieras kirjoitti...

Kysymyksellä 5. tarkoitin sitä tilannetta jossa jokin maa, kuten Suomi, haluaa olla puolueeton eikä halua olla minkään konfliktin osapuolen puolella. Omaan puolueettomuuteen vedoten se torjuu kummankin osapuolen pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä tuollaisiksi tekeytyjät.