Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Vanha suola

1992
Laitan nyt varmuuden vuoksi vielä kuudennenkin mitallisen kahvia, olisi turhan noloa jos loppuisi kesken. Mistä minä tiedän, millainen Oiva on kahvia juomaan? Minulle riittää kaksi kupillista. Toisaalta jos se ottaa kolmannen kupin, niin kai minun seuran vuoksi pitää ottaa myös. Enkä napsauta sitä keitintä vielä päälle, on tässä vielä puoli tuntia. Muistinhan ottaa sen reunimmaisen pullapalan pois lautaselta, se on kuitenkin vähän kuivettunut? Muistin minä. Oikaisen vielä vähän hametta. Noin. Onhan täällä nyt siistiä ... no mitä minä nyt hermoilen. Kuin mikäkin tytönhupakko, vanha ihminen. Rauhoitu. Istun nyt vähäksi aikaa. Enkä istu, hame menee ryppyyn. Istun sittenkin. Onkohan Oiva yhtä pistoksissa? Tuskin sentään niin pahasti kuin edellisellä kerralla tässä talossa.

1938
- Vai että kihloihin? Ja milläs meinaatte sitten elellä, se on turha tästä talosta mitään toivoa.
- Minä lähden kaupunkiin töihin ja kyllä Alli sieltä jotain töitä saa.
- Ja naimisiin aiotte varmaan mennä kans? Kun nyt on nuo killuttimet sormissa.
- No kunhan saan kaupunkiin asetuttua, niin haen sitten Allin.
- Haen ja haen. Suuret on pojalla puheet. Eikös se sotaväki ole vielä käymättä kans?
- Sitten ensi vuonna. Kaupungissa on varuskunta, kutsunnassa on sinne määrätty. Sitä ennen mennään naimisiin ja tehtaalla on työpaikka odottamassa, ehdin muutaman kuukauden siellä olla ennen armeijaa.
- Ja tuosta liitosta ei tule mitään. Minulla on sananvalta, se on vasta seittemäntoista. Talon ainoo tytär ei minkään hampuusin kanssa lähde.
- Isä!
- Oletkos siinä ... Parempi että minä sinua nyt itketän, kun että itkisit lopun ikääs.

1992
Päästin aamulla Minnin ulos. Kun ei nyt tulisi hiiri hampaissa tupaan. No eihän se koskaan, se oli se edellinen kissa kun ei oppinut. Mitenhän se Oiva? Onkohan sillä kissaa tai koiraa, ettei vaan olisi allerginen? No eihän meidän sukupolvi, ne on nämä nuoret. Pojantytär ei voi olla samassa huoneessakaan kalaruuan kanssa.

1940
- Suomen Yleisradio. Nyt saamme kuulla ulkoasiainministeri Väinö Tannerin puhuvan.
- Arvoisat kuulijat. Ennen kuin siirryn varsinaiseen puheeseen, pyydän antaa uutisluontoisena tiedonannon Moskovassa käytyjen rauhanneuvottelujen tuloksesta...
- Kuulimme ulkoasiainministeri Väinö Tannerin puhuvan...
Isäntä napsautti radion kiinni.
- Jaahas. Suomesta tuli sitten Tynkä-Suomi.
- Kun vaan Aarne olisi selvinnyt.
- No miksikäs ei. Ei se vielä sieltä sotasairaalasta rintamalle ole joutunut. On talolle perijä.
Niin. Talolle perijä, Alli ajatteli. Aarne saa talon ja ainoalle pojalle se kuuluukin, niin on luonnon järjestys. Mutta miksi minä en saanut Oivan kanssa lähteä, jos minua ei täällä kerran tarvita. Tynkiä ollaan molemmat, niin minä kuin Suomikin.
- Mitäs se Alli itkua tirauttaa?
- En mitään ... Ajattelin vaan.
Ajattelihan Alli. Ja tunsi syyllisyyttä siitä, että itseään eikä Suomea. Lohduttautui vain sillä, että isommat murheet hukkuvat pienempien alle. Mietti sitä lipaston laatikossa olevaa Oivan kihlasormusta, joka oli syksyllä tullut erokirjeen kanssa.

1992
Se sormus. Miten minä en sitä muistanut. Siellä se on ollut viiskymmentä vuotta korurasian alapohjan alla piilossa. Pitää näyttää Oivalle. Oli siihen niin paljon toiveita ladattu, mutta kun ei kotona hyväksytty. Ei Oivankaan äiti, sanoi että ei pidä ihmisen kurkottaa liian korkealle. Ja tuon maton minä vielä käyn suoristamassa.

1943
- Kyllä minä sinusta ja Oivasta tiedän. Niin että puhutaan tämä asia nyt kerralla selväksi. Ettei sitten enää tarvi. Ei sillä mulle väliä ole, että te aikoinaan yksissä olitte. En minäkään mikään siveyden perikuva ole ollu. Ei mies kolmikymppiseksi elä ilman että välillä kokeilis. Niin että sen suhteen ollaan tästä lähtien sujut, jos se sulle sopii.
- Se on miehelle eri asia, niinkus tiedät. Naisen siveyttä sitä vahdataan. Joten kiitos tuosta.
- Ja tiedän minä senkin, mitä kylillä puhutaan. Että tähän olen tulossa, kun Aarne kaatui ja silloin kelpaa käytettykin tavara, kun pääsee isoon taloon kotivävyksi ja aikanaan isännäksi. Niin että tiedät tuonkin.
- Ne puheet vaimenee kyllä vuosien myötä. Eikä se teidänkään talo mikään torppa ole.
- Ei ole ei, mutta viisi veljestä ja minä nuorimmainen joten se siitä.

1992
Hyvä mies Viljo minulle oli. Pitäisiköhän ottaa kuitenkin sormukset pois? Ei ehdi, pihaan ajoi joku auto. Nytkö se Oiva jo tuli, kello on vasta varttia vaille. Onhan nyt kaikki järjestyksessä? Katson ikkunasta, ei se huomaa kun on kukkaruukkuja edessä.

1975
- Että pellot menee sitten pakettiin. Perkele...
- Älä nyt viitsi. Pojilla on oma elämänsä ja kumpikaan ei halua jatkaa.
- En minä sillä. Luulis että sua harmittaa enemmän, tää on sentään ollut teidän sukutila satoja vuosia.
- Äiti haluaa lastensa parasta ja pojat ovat koulunsa käyneet, ei niistä enää tänne korpeen olisi.

1992
Eihän tuo ole Oiva, joku vanha ukko sieltä autosta nousi. Pitikin tulla juuri nyt, onko joku myyntimies. Ei varmaan, liian vanha. Mitähän asiaa, onko eksynyt ja kyselee tietä. Lähtisi nyt äkkiä, ettei Oiva luule että täällä äijiä ramppaa yhtä köyttä. Ei täällä muita käy kun tuo naapurin Kalle ja sekin Aliinan kanssa.

1990
- No kato, eikös se ole Valtosen Oiva?
- Terve terve, Kalleko se, mitäs mies. Siitä on aikaa.
- On, kun ei ole sinua liiemmin kotikylillä näkynyt.
- Ei ole ollu asiaa sen koommin kun äiti kuoli, silloin olympiavuonna.
- Mutta hittojako me tässä, mennään tuonne kahvioon ja turistaan kuulumiset.
- Ei tässä nyt oikein jouda... pitää kotia lähteä
- Mitäs sinä sairaalassa teet, terveen näköinen mies.
- Eihän mulla mitään, mutta vaimo on huonona. Syöpä. Lääkäri sanoi, että ei ole enää toivoa.
- Ai... otan osaa. Vähän samoilla asioilla. Kävin kattomassa naapurin miestä, tuota Järvelän Viljoa. Syöpä on silläkin, eivät vielä tiedä tarkemmin.


1992
Kyllä minä olin viime viikolla ihmeessä, kun Oiva soitti. Olihan se Kalle kertonut, että sama on Oivalla tilanne kuin minullakin, mutta silti. Tänne se ukko kävelee ... ja mitä sillä on kädessä? Kukkapuska. Onpas pitkä ja hyväryhtinen mies noin vanhaksi, harppoo kuin Oiva silloin nuorena... Oiva? Ei herranjumala, ei kai tuo voi olla Oiva? Miten se on tuolla lailla vanhettunut. No tuohon kyllä miniä sanoisi, että ootkos itte vilkaissut peiliin viime aikoina. Nyt se koputti oveen, mitähän tästä tulee?

1995
- Kysyn sinulta, Alli Kaarina Järvelä, tahdotko ottaa Oiva Juhani Valtosen aviomieheksesi ja rakastaa häntä niin myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema teidät erottaa?

15 kommenttia:

Jaska Brown kirjoitti...

Kommentti Sallin ehdotuksesta:
Olen kirjoittanut joskus aiemminkin fiktiota (klikkaa tunniste Fiktio), mutta tämä on täysin erilainen. Vakiolukijoiden ei tule pelästyä. Palaan ruotuun heti seuraavassa viikkojutussa. Tylsät faktat voittanevat aina tylsän fiktion...
Ja etukäteisvastauksena mahdolliseen kysymykseen: ei, en minä osaa keksiä tarinoita omasta päästäni vaan kyllä niillä on esikuva oikeassa maailmassa.

Kari Rydman kirjoitti...

Vakiolukija ei pelästynyt, vaan ihastui.

RH kirjoitti...

Kuin myös.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tuostahan saisi väsättyä mainion elokuvan. Eikä ollu muuten ensinkään tylsää.

Anonyymi kirjoitti...

Joskus ne vaan asiat järjestyvät elämässä aika yllättävälläkin tavalla, vaikka aikansahan se toki voi ottaa, kuten tässä jutussa juurikin tapahtui. No, onneksi olkoon joka tapauksessa!

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Ei liity juttuun mitenkään mutta. Jalkapallon arvokisoissa on lohkovaihe ja jokaisessa alkulohkossa neljä joukkuetta. Jokainen lohkon joukkue pelaa yhden kerran toista lohkon joukkuetta vastan eli kolme ottelua. Joukkueen tulos jokaisesta ottelusta on joko voitto, tasapeli tai tappio. Lohkovaiheen pelejä on yhteensä kuusi kappaletta.

Miten monella eri tavalla lohkovaihe voi päättyä yhdessä lohkossa? Jaska kun hallitset matematiikan niin voitko laskea tämän?

Tiedemies kirjoitti...

Bra-f*****g-wow.

Oli hyvä teksti. Itsekin joskus aikanaan vähän pöytälaatikkoon kirjoitelleena, kyllä tämä pistää paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, tämä oli hyvä. Erinomainen mininovelli kerrassaan. Oon aina ajatellut, että lyhyestä virsi kaunis.

Anonyymi kirjoitti...

Ai niin, se vielä piti sanoa, että meikäläisestä tällainen on tavattoman romanttista... Jaska jo sanoikin, että tälle on esikuva ja onhan noita muualtakin lukenut, esim. joskus pieniä uutisia, miten toisiltaan syystä tai toisesta vuosikymmenet hukassa olleet rakastavaiset ovat vanhuksina toisensa löytäneet ja menneet naimisiin. Sniis.

Jaska Brown kirjoitti...

Älkää nyt perskeles... minähän rupean kohta kirjoittamaan enemmänkin fiktiota tänne. Mutta kiitoksia kuitenkin.

Arawn: Yritän aina antaa itsestäni kuvan, että ruman ulkokuoren alla sykkii v***umainen sydän. Valitettavasti sisäinen romantikkoni paljastuu aina joskus. Ja esikuva oli todellakin olemassa, jopa melko lähellä itseäni. Jotkin osat ovat suoraan siitä napattuja, jotkin peilikuvattuja, muutamat hieman muunneltuja ja vain harva keksitty.

Vieras, yritän ehtiä vastaamaan hyvään kysymykseesi huomisaamuna.

Jaska Brown kirjoitti...

Huomasin laskuvirheen, poistin edellisen kommentin ja tässä korjattu versio:
Vieras, kysymyksesi on hieman epätäsmällinen. Siksi vastaan eri vaihtoehdoin.

1) Mikäli tarkoitetaan sitä, kuinka moneen eri järjestykseen maat voivat päätyä, laskutoimitus on helppo. Neljä alkiota voidaan asettaa 4! = 24 eri järjestykseen.

2) Mikäli tarkoitetaan sitä, kuinka monella eri tavalla ottelut voivat päättyä, tilanne ei juuri vaikeudu. Ensinnäkin maalierot on jätettävä huomiotta, koska jo yhdessä ottelussa voi syntyä periaatteessa äärettömän monta erilaista vaihtoehtoa. Jäljelle jää se, että jokainen ottelu voi päättyä kolmella eri tavalla. Koska otteluja on kuusi, eri variaatioita on kolme potenssiin kuusi eli 729 kappaletta. On muuten huomattava, että tieto ottelujen lopputuloksesta ilman maalimääriä ei välttämättä riitä asettamaan joukkueita paremmuusjärjestykseen. Esimerkiksi kaikkien ottelujen päättyminen tasapeliin kattaa vain yhden näistä 729 vaihtoehdosta ja mikäli otteluissa on tehty tässä tapauksessa eri määrä maaleja, voidaan joukkueet laittaa tällä perusteella yksikäsitteisesti taas 24 eri järjestykseen - pelkästään tässä vaihtoehdossa. Toki valtaosa näistä 729 vaihtoehdosta tuottaa yksikäsitteisen järjestyksen maalimääristä riippumatta.

3) Mielenkiintoisin tulkinta on se, kuinka moneen erilaiseen pistejakaumaan lohko voi päättyä. Näitä on 40. Lueteltuna ne ovat seuraavat (nelinumeroisen sarjan ensimmäinen numero voittajan pisteet, viimeinen jumbon): 9630, 9611, 9440, 9431, 9421, 9333, 9222, 7730, 7711, 7640, 7631, 7621, 7540, 7531, 7521, 7441, 7432, 7431, 7422, 7322, 6660, 6641, 6633, 6541, 6522, 6443, 6442, 5550, 5541, 5532, 5531, 5522, 5443, 5442, 5432, 5332, 4444, 4443, 3333.

4) Mikäli yhdistämme kohdat (1) ja (3), saadaan kertolaskulla 24*40 = 960 erilaista järjestystä. Eli tämä kattaa kaikki maiden keskinäiset järjestys- ja pistejakaumavariaatiot kiinnittämättä mitään huomiota maalimäärävariaatioihin, joita tietysti on äärettömästi.

Varoitan, että tämä on pikaisesti laskeskeltu enkä takaa että olisi oikein. Todennäköisesti näin kuitenkin on. Kysymys oli mielenkiintoinen ja taidanpa tutkiskella sitä lähipäivinä välihuomautuksessa.

Lisäbonus: Maalierot voivat joskus olla erikoisia. Vilkaisepa Group D. Kahdella jatkoonmenijällä on negatiivinen ja kahdella putoajalla positiivinen maaliero. Kyseessä oli toki kaksinkertainen sarja, mutta temppu onnistuisi yksinkertaisessakin sarjassa sopivilla ottelutuloksilla pisteiden ollessa 6633.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos laskuista ja selityksistä. Mistä tuo lohkon pistejaukauma 4443 on tullut? Se näytti vähän oudolta. Onko se niin että kolme on voittanut kerran, päätynyt tasapeliin ja hävinnyt, ja jumboksi jäänyt on voittanut yhden ja hävinnyt muut?

Tuo 3333 on tietysti jos jokainen pelaa kolme tasapeliä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuohon pistejakoihin olisi tarjolla semmoinenkin kuin 7433. Tuo pistejakauma olisi tullut vaikka siitä jos 2006 MM-kisoissa E-lohkon päätöskierroksen ottelu Ghana-USA olisi päättynyt USA:n voittoon ja Tsekki-Italia päättynyt niin kuin päättyi eli Italian voittoon.

Jaska Brown kirjoitti...

Vieras: Äh, vielä siis yksi kirjoitusvirhe. Tuossa litaniassa oli vain 39 numerosarjaa ja aivan oikein, 7433 oli se joka oli jäänyt kopioidessa väliin. Pitänee poiketa optikolla.

4443 syntyy seuraavassa tilanteessa: helpointa on kuvitella aluksi vain kolme joukkuetta, jotka pelaavat keskinäiset ottelunsa ristiin siten, että jokaisella on yksi voitto ja yksi tappio eli kolme pistettä per joukkue. Sitten tulee neljäs joukkue, joka pelaa tasan näiden kaikkien kolmen kanssa.

Mutta kuten todettu, palaan aiheeseen välihuomautuksessa lähiaikoina. Oli kiinnostava kysymys!