Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


lauantai 22. helmikuuta 2014

Sillisalaattia 3

Muutamia yksittäisiä poimintoja viimeisen viikon uutistulvasta:


1. Mars matkaan

Joku rättipäiden komitea julisti fatwan, jonka mukaan muslimit eivät saa asua Marsissa. Perusteena oli se, että ”muslimeilla ei ole mitään oikeutettua syytä matkustaa sinne.” Pieni toivo elää, että perustelua sovelletaan johdonmukaisesti ja annetaan pikapuoliin fatwa, jonka mukaan ”muslimeilla ei ole mitään oikeutettua syytä oleskella länsimaissa.” Emme kuitenkaan pidätä hengitystä tätä odotellessa.
Seurauksena fatwasta on tietysti se, että Marsiin matkaajiin ilmoittautuu runsaasti uusia vapaaehtoisia. Onhan se nyt virallisesti julistettu islamvapaaksi vyöhykkeeksi.
Jos Marsiin siirtokunta perustetaan, niin käy kuitenkin luultavasti siten, että siirtolaiset huomaavat piakkoin erehtyneensä. Kannattaa näet kiinnittää huomiota fatwan sanamuotoon ”muslimeilla ei ole mitään oikeutettua syytä matkustaa Marsiin.” No ei tietenkään ole. Eihän siellä ole länsimaista sivistystä, jonka siivellä voisi loisia. Ilman länsimaista teknologiaa musulmaanit polttaisivat yhä kamelinkakkaansa eikä Marsissa ole kameleita. Näyttäkää minulle vauras muslimimaa, jonka rikkaus ei perustu siihen että onnistutaan myymään öljyä länsimaisen teknologian kehittämiin tuotteisiin, niin minä lupaan näyttää teille somalialaisen naismäkihyppääjän.
Siinä vaiheessa, kun länsimaalaiset ovat rakentaneet Marsiin menestyvän siirtokunnan, fatwa kumotaan takuulla. Ainoa lohtu asiassa on sitten katsella, kun Marsiin matkanneet ählämit joutuvat vääntelehtimään vuoroin päälläseisontaan, vuoroin seinään ylöspäin nojaamaan riippuen siitä, missä asennossa Mars sattuu milloinkin Mekkaan nähden olemaan.


2. Ei muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa sun palmujesi kuiskinaa

Vielä osin epävarmojen tietojen mukaan suomalainen muslimikäännynnäinen on kuollut Syyrian taisteluissa. Tämä olikin ensimmäinen hyvä uutinen pitkiin aikoihin. Kannatan lämpimästi sankarihautajaisten järjestämistä kunnialaukauksineen. Olettaen että se innostaa entistä useammat Suomeen muuttaneet muslimit tai Suomessa islamia larppaavat lähtemään Syyriaan sotimaan. Passi vain takavarikkoon ja suoraan silppuriin, kunhan ovat Damaskoksen koneessa. Paluu sallittu vain sinkkiarkussa, kyllä täältä aina tilaa löytyy islamisteille. Kunhan se tila on kooltaan metri kertaa kaksi ja kahden metrin syvyydessä.


3. Pois alta risut ja männynkävyt

Iivo Niskanen ja Sami ”Musti” Jauhojärvi yllättivät kaikki koti- ja ulkomaiset asiantuntijat pakottamalla näiltä niskat suoriksi ja lyömällä jauhot suuhun. Samalla miehet yllättivät myös itsensä. Suhtauduin lievällä epäilyksellä mahdollisuuksiin vielä ankkuriosuudella, kun Suomi, Saksa ja Venäjä olivat jo selvästi irti muista ja mitali oli käytännössä varma. Jauhojärvi vetäisi viimeisessä laskussa neulansilmämutkassa sisäkautta Saksan ohi taktisesti oikealla liikkeellä. Samalla hän sai johtoon mennessään etuajo-oikeuden eli luvan valita ajolinjansa, jota hän anteeksi pyytelemättä käytti. Kuten odottaa sopi, Saksa teki asiasta protestin ja kuten odottaa sopi, protesti ei mennyt läpi. Ei tuon tason kisoissa tuloslistoja protesteilla muutella ellei kyseessä ole aivan päivänselvä tapaus. Ja tällä kertaa kyseessä oli täysin sääntöjen mukainen toiminta; Jauhojärvi oli yli puoli suksenmittaa edellä eikä edes välttämättä nähnyt Saksan Tim Tscharnkea silmäkulmastaan. Saksalaisen piti sääntöjen mukaan väistää - tosin on myönnettävä, ettei hän olisi luultavasti ehtinyt, mutta eipä hän edes yrittänyt. Jotain perspektiiviä asiaan voi saada siitä, jos kuvittelee mitä olisi tapahtunut jos Jauhojärvi olisi ollut se, joka olisi mennyt kontaktissa nurin ja Saksa olisi painellut kultaan. Saksa olisi satavarmasti hylätty ja luultavasti jopa ilman Suomen protestia.
Paitsi että Saksa ei olisi voittanut Venäjää loppukirissä. Koko jupakan paljastavin asia oli Tim Tscharnken lehmänkatse suu auki hänen maatessaan maassa. Kaverilla ei ollut mitään kiirettä nousta ylös ja loppumatkan hän työnteli maaliin niin haluttomasti, että vielä loppusuorallakin muutamat menivät ohi ja Saksa jäi seitsemänneksi. Olin suorastaan vihainen saksalaiselle - ajattelin että v***n luuseri, ylös siitä ja taistele. Edes pronssista, mikä olisi ollut läpihuutojuttu. Kuinka voi arjalainen mies vajota noin alas?


4. Lätkässä

Jos Saksa meni ja hävisi parisprintin pronssin taistelunhaluttomuuteen, niin samaa voi sanoa Suomen naisjääkiekkojoukkueesta. Puolivälierissä Ruotsin piti kaiken järjen mukaan kaatua. Studiossa ennen matsia kommentaattori totesi Suomen olevan kaikessa mahdollisessa Ruotsia edellä. Itse ottelu todisti sitten, että kaikessa muussa oltiinkin ehkä edellä paitsi taistelutahdossa. Kotikatsomoon asti kuului "napsis" Suomen selkärangan katketessa Ruotsin 3-2 -osumaan ajassa 55:45. Kun Ruotsi sitten pisti 4-2 tyhjiin kellon näyttäessä 59:19, kamera zoomasi Suomen vaihtoaitioon. Akat olivat päät painuksissa aivan kuin olisivat juuri kuulleet esitetyn avioliittolain tulleen hylätyksi eduskunnassa. Voi perkele, siinä vaiheessa pitää joka ainoan pompata vaihtoaitiossa luistimilleen tappajan katse silmissä ja vinkua valmentajalta jäälle pääsyä.
Mallia sopii ottaa Kanadan finaalivoitosta. USA johtaa peliä 2-0 ja kellossa enää neljä minuuttia. Mitä tekevät kanukit? Taistelevat viimeiseen kuukautisveripisaraan. Kavennusmaali ajassa 56:34. Maalivahti aitioon ja kuudella viittä vastaan. Jenkit saavat kiekon ja ampuvat sen tyhjän maalin tolppaan, kun aikaa on noin minuutti jäljellä. Vain muutamaa hetkeä myöhemmin Kanada tasoittaa. Jatkoajalla kahdeksan minuutin jälkeen voittomaali. Ja tämä kaikki jenkkejä vastaan, jotka taistelevat tasan yhtä raivoisasti. Tällä kertaa vain taito, materiaali ja viime kädessä onni oli Kanadan puolella. Tämän ottelun olen valmis nostamaan jopa kaikkien aikojen lätkämatsiksi, ohi legendaarisen Summit Seriesin 1972 viimeisen ottelun, 1980 talviolympialaisten Miracle on Icen ja kaikkien muiden vastaavien. Jos tämä olisi Hollywood -elokuva, käsikirjoitusta pidettäisiin melodramaattisuudessaan liian epäuskottavana.
Toisin kuin naarasleijonat, urosleijonat taistelivat urhoollisesti. Alkusarjassa kaksi varmaa voittoa ja ennakkosuosikki Kanada pakotettiin jatkoajalle asti. Neljännesfinaalissa kaatui isäntämaa Venäjä, jonka slaavilaiset taiteilijat eivät taaskaan kerran saaneet joukkuetta muodostettua. Anatoli Tarasovia olisi kaivattu opettamaan joukkuepeliä. Ottelun jälkeen todettiin, että "juna Siperiaan lähtee Sotsin rautatieaseman laiturilta yksi - junassa ei ole ravintolavaunua, mutta tilaa kokonaiselle lätkäjoukkueelle toimihenkilöineen." Välierässä Ruotsia vastaan kävi sitten kuten kävi. Loppujen lopuksi jääkiekko on peli, jossa ratkaisevat toissijaisesti taktiikka, tahto ja onni. Kahteen ensimmäiseen voi itse vaikuttaa ja ne olivat Suomella erinomaisessa kuosissa. Onnelle ei voi mitään. Kuten ei voi myöskään sille ensisijaiselle tekijälle. Jääkiekko on yli kaiken muun materiaalipeli. Suomen materiaali ei yltänyt lainkaan Ruotsin tasolle. Kätevä mittari materiaalille on NHL:n varausnumero, koska nykyään jääkiekkoilijoiden kehityspotentiaali on aika hyvin läpianalysoitu. Suomen joukkueessa oli neljä varaamatonta pelaajaa, Ruotsilla vain kaksi. Varattujen pelaajien keskimääräinen varausnumero oli Suomella 101, Ruotsilla 86. Mikäli otetaan vain 21 parasta ruotsalaista ja ne 21 suomalaista, jotka on varattu, Ruotsin keskiarvo putoaa lukemaan 70. Ykköskierroksen (30 ensimmäistä) varauksia molemmilla on yhtä monta eli yhdeksän, tosin Suomelta puuttuivat Barkov loukkaantumisen ja Rask sairauden takia. Tämä kertoo siitä, että Ruotsi voitti materiaalinsa leveydellä, kärki oli yhtä hyvä.
Pronssiottelu on tätä kirjoittaessa vielä pelaamatta ja vaikka USA:lla on parempi materiaali, Suomi menee edelle taktiikassa. Tahtoakin Suomelta varmasti löytyy, onko jenkeillä sitten kiinnostusta pronssiin, on vielä arvoitus.


5. Tasa-arvokiintiöitä

Eduskunta käsitteli taas "tasa-arvoista avioliittolakia". Että minua jurppii tuo nimitys, kuten olen aiemmin kirjoittanutkin. Propagandan mestarisuoritus. Minun puolestani eläkööt ja olkoot, mutta tuo nimitys on virheellinen. Jos kerran avioliittolakia on muutettava, niin muutettakoon sitten oikeasti tasa-arvoiseen suuntaan. Asetetaan avioliittoon samanlaiset kiintiöt kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon: jokaisessa avioliitossa on oltava vähintään 40 % kummankin sukupuolen edustajia.

EDIT: Vesa-Matti Saarakkala, joka on fiksu mies vaikka onkin Pohjanmaalta, näkyi keksineen tuon 40 % sukupuolikiintiön avioliittoon ennen minua. Hyvä juttu, kannattaa lukea. Kiitoksia jpt:lle huomiosta.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Saarakkala taisiki kirjotella tuosta asiasta usarissa ...

-jpt-

Korppi on oikeus kirjoitti...

OT: Hyvä Suomii!!

Korppi on oikeus kirjoitti...

Selänne kaksi maalia.

Jaassu kirjoitti...

Minä vieläkin mietin mitenhän se saksalainen olisi pärjännyt jos suomalainen olisi pysynyt omalla ladullaan. Minulle jäi hieman vaivaantunut olo.

Milloinkohan olympialaisiin saadaan tasa-arvoiset kilpailulajit ?
Jääkiekkojoukkueessakin pitäisi olla vähintään 40 prosenttia naisia.

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitoksia, jpt. Lisäsin asiasta huomautuksen päätekstiin.

K.o.o.: Oli hyvä peli ja ansaittu lopputulos. Tosin omien urheilukiireiden takia ehdin nähdä vain osan.

Jaassu: Olen joskus kieli poskessa sanonut, että olympialaisissa parhaiden tulisi kisailla parhaita vastaan eli miesten ja naisten sarjat pitäisi poistaa ja korvata yleisellä sarjalla. Jos naiset haluaisivat kisailla keskenään, niin menisivät paralympialaisiin. Vammaluokitus: puuttuva Y-kromosomi.

Ironmistress kirjoitti...

Voidaan kysyä, että miksi lajeissa, joissa ruumiinvoimalla tai kestävyydellä ei ole merkitystä, pitää miehille ja naisille olla omat sarjansa? Esimerkkinä tietysti curling, mutta miksei myös kelkkailu.

klova kirjoitti...

Curlingissa kait tuossa harjauksessa naisilla ja miehillä on eroa,miehet jaksavat harjata nopeammin ja painaa sitä harjaa jäätä vasten.Kelkkailussa taas kelkkailijan paino on etu,vaikka onhan sitä lihavia naisiakin olemassa.Ongelmaksi muodostuisi kelkan koko ja alkuvauhdin ottaminen.

Ehkä joku ammunta on suht tasapuolinen laji kummallekin sukupuolelle.Vai tärisevätkö naisten kädet enemmän ja mitä asialle voisi tehdä?Pitäisikö eduskunnan ottaa asiaan kantaa ja kieltää naisten tärisevät kädet lailla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tuli mieleen kirjoituksestasi pari juttua.

Marsista:

Sehän oli Keskiketteröitten Kommandojen Paha Kani, joka siteerasi erästä Mars-uutista eli:

”Nasan tutkimusten mukaan Marsissa voisi viljellä parsaa. Ja nimenomaan sinne se kuuluukin”.

Olen Pahan Kanin kanssa täysin samaa mieltä. Mutta se vaan mietityttää, että onko Marsissa viljelty parsa halal vaiko ei? Tätä voisivat islamilaiset oppineet miettiä tommoset parikymmentä vuotta ja keskittyä nimenomaan tämän asian miettimiseen.

Jääkiekosta:

Venäjän kanssa tulee Suomella seuraavissa kisoissa kyiset ajat. Veikkaan, että Venäjän seuraava päävalmentaja on Vladimir Zhirinovski ja heppu ottaa käyttöön ihan uudet mentaalivalmennuksen menetelmät:

http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288656981753.html

Jaska Brown kirjoitti...

IM: Kuten klova jo totesikin, kelkkailussa juoksuvauhti ratkaisee paljon. Useimmat huippumaiden kyytimiehet ovat alle 11 sekunnin satasen sprinttereitä. Lisäksi massa ratkaisee sekä alamäessä että työntövoimassa. Naiset ovat miesten joukossa kilpailleet lähinnä purjehduksessa, ammunnassa ja ratsastuksessa. Ensimmäisenä naisena olympiakultaa otti 1900 Helene de Pourtales purjehdusjoukkueen jäsenenä, mutta tuohon aikaan purjehduskilpailut muistuttivat lähinnä piknikregattaa. Ensimmäisen yksilömitalin miesten joukossa otti 1952 Tanskan Lis Hartel, hopeaa kouluratsastuksessa. Ensimmäisen kullan nappasi samassa lajissa Liselott Linsenhoff 1972. Tosin kummassakaan tapauksessa minulla ei ole tietoa hevosen sukupuolesta. Hartelille tosin lisäpisteet vammaisuudesta; polioinvalidi piti auttaa hevosen selkään ja sieltä pois. Ilman hevosta ensimmäisen yksilömitalin miesten seassa otti 1976 kivääriammunnan hopeaa saanut Margaret Murdock ja kultaa 1992 skeetissä Zhang Shan. Ehkä fyysisesti kovimmassa lajissa lähelle mitalia miesten joukossa on päässyt Tanskan Trine Elvström, joka tuli 1984 purjehduksessa neljänneksi - eikä missään pilipaliluokassa vaan Tornadossa eli katamaraaneissa. Parina oli hänen isänsä, nelinkertainen finnjollien olympiavoittaja Paul Elvström.

Yrjöperskeles: Zhirinovskilla ei tunnetusti ole kaikki kiekot kaukalossa.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtoiko näissä olla "suomalaisia"?

http://www.liveleak.com/view?i=31d_1393437817

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Toivottavasti olivat siinä kaikki. Harvoin näkee yhtä kaunista miinoitusta - ihan tuli tippa linssiin vanhoja taitoja muistellessa.