Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


maanantai 11. toukokuuta 2015

Välihuomautus 70: Maastojuoksujen jälkipyykki

Normaaliin tapaan lisäsin SM-maastojen ennakkojuttuun jälkipyykin joka sarjan ennakkoarvion jälkeen. Erikseen nostan vielä esiin yhden positiivisen seikan. Voittajat haastateltiin ja Yle Areenasta löytyvistä TV-lähetyksistä voi havaita, kuinka kypsästi ja kohteliaasti kaikki vastasivat kysymyksiin, aina 15-vuotiasta lähtien. Jos en tietäisi paremmin, niin luulisin SUL:n antaneen perusteellisen evästyksen ja mediakoulutuksen. Mutta ei - kaikilla kyse on omasta ällistä ja kotikasvatuksesta. Näitä nuoria katsoessa usko Suomen tulevaisuuteen on vahva!

Maastojuttuun laitoin myös kevennyksenä linkin kymmenottelun olympiavoittaja Bryan Clayn hampaanpoistovideoon. Mutta sainpa kuulla vielä hurjemmasta tempusta - seipään olympiavoittaja Renaud Lavillenie näyttää, kuinka hypätään yli viisi metriä - takavoltilla!

4 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Kertoisitko vielä, johtuvatko erilaiset juoksutyylit fyysisistä eroista vai jostain muusta. Kiinnitin huomiota Peiposen hurjaan riuhdontaan käsillä. Vaikkapa jotkut japanilaiset eivät liikuta käsiään juuri lainkaan. Samoin Ihamäen askellus oli paljon pitempää kuin Charichan, joka ikäänkuin hölkkäili tai hiipi eteenpäin. Muistan näistä juoksutyylien eroista olympialaiset -52, jolloin Herbert Schade, opettaja ammatiltaan, "juoksi kuin nainen", mutta voitti useimmat uljain askelin harppovat kanssakilpailijansa.

Jaska Brown kirjoitti...

KR: Kertoisitko vielä, johtuvatko erilaiset juoksutyylit fyysisistä eroista vai jostain muusta.

Sekä että. Ruumiinrakenne määrää varsin pitkälti ihanteellisen juoksutekniikan, joka saattaa olla visuaalisesti hyvinkin erilainen eri juoksijoilla. Muut erot aiheutuvat sitten siitä, että tekniikka ei ole ihanteellinen. Tai sitten siitä, että tekniikka on ihanteellinen juoksijan sen hetkiseen lihasvoimaan ja fyysiseen kuntoon nähden, mutta ei ihanteellinen hänen rakenteeseensa nähden. Omakohtainen kokemus erään juoksijan suhteen oli se, että tekniikka oli pahasti puutteellinen. Kerroin virheet ja juoksija kysyi, kuinka hän näitä muuttaa. Vastasin että et mitenkään. Sitten tehtiin muutama kuukausi koordinaatioharjoituksia ja vahvistettiin liian heikkoja lihaksia ja voilà - tekniikka muuttui itsestään.

Peiposen tekniikka on parantunut huikeasti muutamassa vuodessa, olisitpa nähnyt miltä hän näytti esim. Nivalan maastoissa 2011, jolloin pehmeä puru vielä pahensi tilannetta. Tekemistä riittää silti. Kädet ovat yksi ongelma, mutta myös maakontakti on liian hidas. Askel jää "roikkumaan" ennen maahan osumistaan. Tämä tosin ei välttämättä ole ongelma hänen kohdallaan, vaan saattaa ominaisuuksien takia olla jopa ihanteellinen. En tiedä.

Käsien käytöstä olen sanonut aina kysyttäessä tärkeintä olevan sen, että ne ovat olkapäissä kiinni. Muuten ne asettuvat yleensä itsestään juoksijalle sopivasti. Yleisimmät virheet on pitää kyynärpäitä liian koukussa, jolloin kädet ovat jyrkässä kulmassa ylös, tai sitten hartioita liian edessä, mikä saa aikaan väärän ylävartalon asennon. Roikottaminen toimii joillakin, esim. vuoden 2004 kympin olympiavoittaja Xing Huina, tällä videolla nro 1378. Käsien ylenpalttinen sivulla heiluttaminen on kyllä jo ilmanvastuksen takia haitallista, mutta tuopahan se Peiposelle ainakin sen edun, että ohittajien on kierrettävä kaukaa!

Charichan tyyli on tosiaankin erikoinen. Näyttää siltä, että tyyppi hiipii eteenpäin hitaasti, mutta todellisuudessa vauhti on kovaa. Olisin halunnut vielä tarkistaa muutamia asioita Yle Areenasta, mutta maastolähetyksen kakkososa (jonka ehdin vain silmäillä), on kadonnut.

Anonyymi kirjoitti...

Tuli semmoinen juttu mieleen että riittääkö kympille ja vitoselle jos lentävä 100m painuu alle vähän alle 12sec?

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Riittää. Riittää vähempikin, jos matkalla mennään tarpeeksi kovaa tai ottaa riittävän pitkän kirin. Arvioisin, että maailman huipuista yli puolet juoksee lentävän satasen lähemmäs yhtätoista kuin kahtatoista. Mutta on eri asia juosta se muutaman kilometrin jälkeen kuin tuoreena. Dieselkonekin pärjää, jos jättää muut matkalla ja ehkä maailman huipuissa on joitakin sellaisiakin, jotka jäävät tuoreenakin lentävällä satasella päälle kahdentoista.
P.S. Pahoittelen myöhäistä julkaisua, kommentti oli juuttunut roskapostisuodattimeen ja huomasin sen vasta nyt. Kannattaa hankkia nimimerkki.