Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


lauantai 27. kesäkuuta 2015

Vääryys ja kohtuus

Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomionsa suurta kohua herättäneestä joukkoraiskauksesta. Lopputulos: yksi tekijöistä sai yhden vuoden ja neljän kuukauden rangaistuksen, kaksi muuta samaan syyllistynyttä selvisivät alaikäisinä vuodella. Kaikki tuomiot olivat ehdollisia. Neljäs ja viides syytetty vapautettiin.

Tuomio sai aikaan spontaaneja raivonpurkauksia. Ihmeteltiin, kuinka vähällä tekijät selvisivät. Käytännössä rangaistus oli ehdollisena olematon. Ensin oltiin vaadittu kuukausikaupalla kovia tuomioita ja nyt tämä.

En liity raivoajien joukkoon. Tuomio oli oikeutettu ja kohtuullinen.

Kuten useimmat muutkin, halusin kovia tuomioita. Erheeni oli siinä, että uskoin sitä mitä luin. On tämäkin, aikuinen mies ja ottaa suomalaisen median vakavasti. Joka ainoassa lähteessä puhuttiin "viiden somalin tekemästä joukkoraiskauksesta". Erinäisiä neuvostoarmeijan Saksan valtausta käsitelleitä kirjoja lukeneena käsitykseni viiden hengen joukkoraiskauksesta on se, että kiinnipitelijöitä on yksi per raaja ja viides raiskaa, jonka jälkeen vaihdetaan paikkoja. Tässä tapauksessa ei siis varsinaiseen penetraatioon asti edennyt yksikään. Tapahtumien kulku oli seuraava. Poikalauma oli lähtenyt seuraamaan junassa näkemäänsä naista läpsien tätä pakaroille. Nainen oli yrittänyt karkoittaa heitä huutamalla, mutta turhaan. Yksi pojista oli peittänyt naisen käden suullaan. Kädet tungettiin hänen housuihinsa ja pojat tunkivat sormensa hänen emättimeensä sekä peräaukkoonsa. Tässä vaiheessa nainen sai tempaistua käden suultaan pois ja huudettua apua, jolloin pojat säikähtivät ja kaikkosivat yhtä lukuun ottamatta kauemmas. Nainen sai tempaistua jäljelle jäänyttä sen verran rajusti, että tämäkin pakeni paikalta.

Näihin tietoihin nähden tuomiot olivat kohtuullisia. Suuttumus tuomioiden vähäisyydestä johtui suurimmaksi osaksi niihin ladatuista odotuksista. Varmaan kaikki muutkin minun tapaani olivat käsittäneet tapahtumien kulun hyvin paljon törkeämmäksi ja muodostaneet käsityksensä oikeudenmukaisesta rangaistuksesta niiden perusteella. Kun tuomio sitten julkistettiin, se muodosti ristiriidan odotusten kanssa ja aiheutti suuttumuksen. Yritetäänpä nollata tilanne ja mietitään uudestaan. Kuvitelkaa ettette ole koskaan tapauksesta kuullutkaan ja lukekaa seuraava:

Viiden pojan oli lähtenyt seuraamaan junassa näkemäänsä naista läpsien tätä pakaroille. Nainen oli yrittänyt karkottaa heitä huutamalla, mutta turhaan. Yksi pojista oli peittänyt naisen käden suullaan. Kädet tungettiin hänen housuihinsa ja pojat tunkivat sormensa hänen emättimeensä sekä peräaukkoonsa. Tässä vaiheessa nainen sai tempaistua käden suultaan pois ja huudettua apua, jolloin pojat säikähtivät ja kaikkosivat yhtä lukuun ottamatta kauemmas. Nainen sai tempaistua jäljelle jäänyttä sen verran rajusti, että tämäkin pakeni paikalta. Kaksi pojista ei ollut fyysisesti koskettanut naista.

Vuosi ja neljä kuukautta täysi-ikäiselle, vuosi kahdelle alaikäiselle. Kaksi vapautettu. Kohtuullista, eikö olekin? Kokonaan toinen asia on se, onko oikein että tuomiot ovat ehdollisia. Mutta periaate. Tuon tasoisesta rikoksesta tuleekin antaa tuollaiset rangaistukset. Jonkin verran epäilyttää, olisiko nettiraivossa osin kyse siitä, että tekijät olivat somaleita ja uhri suomalainen. Tämä on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Lain on oltava sama kaikille.

Oikeusoppineet professorit Kemppinen ja Virolainen pitivät rangaistuksia oikeina. He perustelivat näkemystään monin tavoin, joista ei ole yhtä lukuun ottamatta nokan koputtamista. Se yksi on "ratkaisu on linjassa muiden vastaavien ratkaisujen kanssa". Tällainen perustelu on täysin käsittämätön. Mikäli ollaan tehty asioita väärin, ei sillä perusteella voida tehdä asioita jatkossakin väärin. Päätös oli kieltämättä linjassa, mutta kyllä siinä linjassa on varaa vetää muutama napsu ylös.

Kummastuttaa myös tuo aina lievennysperusteena käytetty suunnitelmallisuuden puute. Kumpihan yhteiskunta toimii paremmin, suunnitelmallinen vai sellainen jossa rynnitään kuin päättömät kanat? Eikö päinvastoin pitäisi mätkäistä lisää kakkua spontaaniudesta ja vähentää suunnitelmallisuudesta? Kuvitellaan vaikka tilanne A. Isä on ollut pienen tyttärensä kanssa leikkipuistossa ja ollut hetken telineen takana puhumassa kännykkään. Palatessaan hän näkee tuntemattoman miehen riisuvan kirkuvaa tytärtään ja tappaa tämän raivonpuuskassa. Todistajat soittavat poliisit paikalle. Jälkeenpäin tytär kertoo, että paidan sisään on lentänyt ampiainen ja mies on yrittänyt auttaa. Sitten tilanne B. Tapahtuma sama, mutta ilman ampiaista ja tappoa. Isä karjaisee ja mies lähtee karkuun. Isä ottaa selvää miehestä ja käy ilmi, että tämä on vankilasta vapautunut pedofiili, joka asuu lähellä. Sitten eräänä päivänä pedofiili vain katoaa jäljettömiin. Pari päivää myöhemmin isä ajaa kolarin ja paikalle tulleet poliisit löytävät sattumalta takakontista pedofiilin ruumiin, jota ollaan parhaillaan kuskaamassa suohautaan. Epäilen, että tapauksesta A annetaan lievempi rangaistus kuin B:stä, koska B on ollut suunnitelmallinen. Oikeustaju sanoo kyllä aivan muuta.

Tuomion vähäisyyden perusteluna oikeus käytti myös tapauksen saamaa julkisuutta, jota pidetään tekijöiden kannalta lisärangaistuksena. Tämä onkin periaatteessa oikein. Olettaen että se on lisärangaistus, kuten olisi kelle tahansa kansalaiselle, joka tulee joskus yhteiskuntaa hyödyttämään. Näiden tapausten kohdalla sopii epäillä, että omassa viiteryhmässään teko saattaa antaa heille jopa mainetta ja kunniaa. Säälittävää, kun tilannetta miettii. Teko keskeytyi siihen, että nuori nainen sai pistettyä viidelle nuorelle somalille hanttiin. Voi jumalauta, millaisia naurettavia nössöjä! Tosin tämähän ei somalit tuntien ole mikään yllätys, kuten K-kaupan Anna osoitti.

Somalijengit ovat siis raukkamaisina pelkureina kyvyttömiä pärjäämään muuten kuin vähintään kymmenkertaisella ylivoimalla. Lisäksi teot yleensä lässähtävät puoliväliin, kun pitkäjänteisyys ei riitä minkäänlaiseen suunnitteluun. Tekisi mieli verrata somalijengejä paviaanilaumaan, mutta siinä tapauksessa tulisi luultavasti seuraavanlainen haaste leivättömän pöydän ääreen:
"Olemme syvästi loukkaantuneita somalijengien ja paviaanilauman vertauksesta. Jokainen meitä tarkkaillut pystyy kertomaan, että kykenemme järjestelmälliseen toimintaan, olemme organisoituneita ja pystymme ainakin alkeellisella tasolla tajuamaan tekojemme seuraukset.
Allekirjoitus:
Repe, Korkeasaaren vaippapaviaanilauman johtaja.

Onneksi Repestä on jo aika jättänyt eikä Korkeasaaressa ole enää paviaaneja.

Oleellinen asia tapauksen kannalta on miettiä sen seurauksia yhteiskunnalle. Kokonaisturvattomuus on lisääntynyt eikä sen määrää varmasti pienennä tieto siitä, että tekijät ovat vapaalla jalalla. Yhteiskuntamme on muuttumassa kolmannen maailman suuntaan. Siksi yhteiskunnasta tulisi poistaa ne täällä tarpeettomat ja haitalliset tekijät, joilla on paikka jonne mennä. Suomen kansalaisuus tulee myöntää vain erittäin hyvin perustein. Sekin tulee voida perua ja henkilö karkoittaa maasta, mikäli yksikään henkilön esivanhemmista ei ole ollut Suomen kansalainen maan itsenäistyessä.

Siinä missä tuomio sinänsä oli oikea, niin näille ei-suomalaisille olisi tullut antaa yksikäsitteinen karkoitusmääräys Suomesta ikiajoiksi ja panna se myös toimeen. 24 tuntia aikaa poistua maasta. Valtio maksaa matkarahat. Halvemmaksi se tulee kuin näiden odotettavissa oleva jatkuva "keppostelu". Nytkin tuomittujen asianajopalkkiot tulivat maksamaan yhteensä 16 650,84 euroa, mikä "määrä jää valtion vahingoksi", kuten päätöslauselmassa todetaan. Lisäksi heidät määrättiin korvaamaan takaisin valtiolle asianajopalkkioita, lääkärintutkimuskorvauksia sekä todistajien ansionmenetyspalkkioita useita tuhansia euroja. Käytännössä voi lievää varmemmin epäillä, että nämä jäävät myös valtion vahingoksi. Optimistinen veikkaus kun on, että näistä viidestä syytetystä kolme tulee loppuikänsä olemaan valtion elättejä, yhdestä tulee somalinkielen tulkki tai muu turhakemokuttaja ja yksi päätyy oikeaksi veronmaksajaksi, mikäli hyvin käy. Päätöslauselmassa mainittujen korvausten lisäksi voi miettiä, kuinka paljon mahtoi koko prosessin viranomaisosuus poliisitutkimuksineen, kuulusteluineen ja oikeuslaitoksen kuluineen maksaa. Tuskinpa viisinumeroinen luku siihen riittää. Sitä, kuinka paljon yhteiskuntamme tällaisten mätämunien maassaolon takia kärsii lisääntyneenä turvattomuutena ei pysty rahassa arvioimaan. Norjassa on laskettu somalin keskimääräinen hinta ja se on 1,1 miljoonaa euroa. Koska lienee olemassa myös plussalle päätyneitä somaleita, voi arvella että meiltä säästyisi melkoinen määrä rahaa tekemällä muutama yksinkertainen karkoituspäätös.

20 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Kaksi oleellista asiaa jäi nyt käsittelemättä:

1) Miten tuomitut pojat itse kokevat tulleensa rangaistuksi? Oletettavasti he pitävät saamiaan tuomioita naurettavan pieninä, koska muslimeina tietävät mikä rangaistus raiskauksesta olisi sharian mukaan tullut. Somaliassa tytön perhe olisi tappanut tytön, joka tuotti suvulleen häpeää. Jos raiskaajat olisivat olleet tytön lähisukulaisia, joku pojista olisi ehkä joutunut avioon tytön kanssa hyvitykseksi...

2) Toisaalta, mikä myös on jäänyt valtamediassa käsittelemättä, pojat eivät siis islamin mukaan syyllistyneet raiskaukseen. Vääräuskoisen raiskaaminen ei ole raiskaus. Siinä mielessä pojat saattavat hyvinkin pitää saamiaan rangaistuksia ylimitoitettuina, koska muslimille kristityn naisen ahdistelu ei todellakaan ole tuomittava teko.

Hulluksi on maailma mennyt, kun sormen tunkemista hanuriin ei pidetä raiskauksena. Onko se raiskaus, jos tunkee vaikka aseen piipun? Entä se, jos laittaa sormen sijaan kaksi sormea tai vaikka koko nyrkin? Kuinka paljon pitää tapella vastaan, että seksuaalinen häirintä muuttuu raiskaukseksi? Jos makaa aloillaan, onko kyse raiskauksesta? Entä jos makaa aloillaan, kun puukko on kaulalla?

Vasarahammer kirjoitti...

Kyllä eräistä kommenteista esim. Kemppisen blogikirjoituksessa käy ilmi selkeä vähättely tekoa kohtaan ja peittelemätön halveksunta tavallisen ihmisen oikeustajua kohtaan.

Yksi rangaistusten tehtävä on ehkäistä ennalta korpilain käyttöä. Mitä hölläkätisemmin järjestelmä kohtelee rikollisia, sitä enemmän järjestelmä menettää uskottavuuttaan kansalaisten silmissä.

Jos järjestelmä lisäksi suojelee valtion etua huomattavasti voimallisemmin kuin tavallisen kansalaisen oikeusturvaa, järjestelmä on mätä, vaikka tässäkin oikeudenkäynnissä "järjestelmä toimi" ja "ratkaisu oli linjassa aiempien ratkaisujen kanssa".

Kemppinen, Virolainen ja kumppanit ovat ensisijaisesti järjestelmän miehiä ja puolustavat järjestelmää palvelevia asiantuntijoita mölisevää laumaa vastaan. Joskus tällainen toiminta on paikallaan, joskus ei. Mielestäni tässä tapauksessa olisi kannattanut vähän ainakin tunnustaa, että kiristämisen varaa on.

Ironmistress kirjoitti...

Kansalla on oikeustaju ja juristeilla on oikeusopin taju ja nämä kaksi eivät kohtaa toisiaan.

Niin paljon kuin ruukinmatruuna kunnioittaakin Kemppistä, tuossa blogitekstissään "Oikeuden haju" hän kyllä kirjoittaa aivan uskomatonta tuubaa. No, eihän korppi korpin silmää noki ja herra on herra helvetissäkin.

Jaska Brown kirjoitti...

Kemppinen kirjoittaa täyttä tuubaa ja halveksii oikeustajua. Tämä on totta ja sitä ei voi kiistää. Tarkoitin sitä, että päätöksen muodolliset perustelut ovat kunnossa ja annettu tuomio oli määrältään oikeudenmukainen.

Kokonaan toinen asia on se, että nämä tyypit olisi pitänyt karkottaa maasta ilman paluuoikeutta. Kuten kirjoitin, on epätodennäköistä että he koskaan tuottavat mitään positiivista kontribuutiota suomalaiselle yhteiskunnalle. Tässäkin tapauksessa on ilmeistä, että tapahtumat eivät edenneet tuota vakavammiksi vain siksi, että uhri onnistui pistämään hanttiin riittävästi eikä lauma osannut suunnitella toimintaansa.

Korpilaki ja sen tukeminen astuvat todellakin kohta voimaan tällä menolla. Jos tässäkin tapauksessa paikalle olisi osunut tyyppi, joka olisi aseella uhaten pakottanut tekijät maahan makaamaan ja sitten täräyttänyt jokaiselle kuulan kalloon, epäilen vahvasti että melkoinen osa suomalaisista olisi tapauksen todistajaksi joutuessaan poistunut ääneti takavasemmalle tyytyväisenä myhäillen.

Anonyymi kirjoitti...

Kemppinen yleensä jaksaa muistuttaa, että ei "ota kantaa keskeneräisiin prosesseihin" ja Virolainen on käsittääkseni jopa putkassa vieraillut alkoholisoitunut entinen käräjätuomari. Kumpikin on todiste siitä, että vanhuus vaikuttaa toimintoihin. Tässä tapauksessa olisi kummankin kannalta ollut parasta vaieta.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenkähän muuten olis otsikot olleet, jos tekijän olis ollut 5 kalpeanaamaa, ja kohteena vähän muualta tulleempi..
Sinänsä yleensäki tuollasissa jossa porukalla ruvetaan, pitäs olla koventava ja kovastiki, ja tuomio pitäs tulla niilleki jotka eivät "osalistuneet" ..

-jpt-

Anonyymi kirjoitti...

Ps. ainaki heitteillejätöstä voitas tuomio niille ei "osallistuneille" tulla vähintään ..

-jpt-

Anonyymi kirjoitti...

"Kummastuttaa myös tuo aina lievennysperusteena käytetty suunnitelmallisuuden puute. Kumpihan yhteiskunta toimii paremmin, suunnitelmallinen vai sellainen jossa rynnitään kuin päättömät kanat?"

Näin periaatteessa yleensä järkevässä toiminnassa, rikoksessa ei. Tunnekuohussa tehdyn harkitsemattoman rikoksen voi tehdä muuten aivan rationaalisesti yhteiskunnan hyväksi toimiva yksilö. Harkitun rikoksen tekijä on yleensä sellainen, jolla on taipumusta rikolliseen ja muuhun antisosiaaliseen käyttäytymiseen. Luulen, että mainitsemissasi esimerkeissä A ja B otettaisiin huomioon tapahtumiin johtaneet syyt ja B:ssä luulisin - ainakin toivoisin - lieventävänä asianhaarana aiemman teon elinikäisiä kärsimyksiä kostoteon isälle aiheuttanut rikokseen johtanut aiempi vääryys, tms. Enkä ole edes varma, että teko kohdassa B täyttäisi suunnitelmallisuuden kriteerit. Minusta suunnitelmallisuus rikoksessa ei nyt ole oikein se kokoava ja selittävä syy. Mielestäni rikoksessaan suunnitelmallinen saattaisi pikemminkin jatkaa rikoksissaan suunnitelmallisuutta/ olla yhteiskunnan hyödyllisyyden vinkkelistä epäsuunnitelmallinen, noin yleensä. Ja ajatellaan näin, kylmäverisen murhan tekijä - hyötymismielessä - saattaisi olla vaikka millainen rahantekijä ja yhteiskunnan pyörittäjä, mutta hänen suunnitelmallisuutensa osoittaisi, että hänessä olisi...no, pahuutta ja moraalista puutetta.

-U

Anonyymi kirjoitti...

Kärsiskö sanoa, että minun mielestäni kyseessä ei ollut joukkoraiskaus eikä edes raiskaus. Törkeä teko se toki oli ja oikeasti rangaistava.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymin *mielestä* kyseessä ei ollut edes raiskaus. Teko ei ole mielipidekysymys, vaan laki määrittelee sen raiskaukseksi.

Mitä tulee kysymykseen suunnitelmallisuudesta, niin totta kai se koventaa rangaistusta. Jos isä lyö äitiä ja aikuinen poika kalauttaa isää paistinpannulla ja isä siihen kuolee, se on tappo, tosin lieventävien asianhaarojen vallitessa.

Jos taas ko. poika suunnittelee isänsä tappamista ja tekee sen, kyseessä on murha.

Anonyymi kirjoitti...

"Mitä tulee kysymykseen suunnitelmallisuudesta, niin totta kai se koventaa rangaistusta. Jos isä lyö äitiä ja aikuinen poika kalauttaa isää paistinpannulla ja isä siihen kuolee, se on tappo, tosin lieventävien asianhaarojen vallitessa.

Jos taas ko. poika suunnittelee isänsä tappamista ja tekee sen, kyseessä on murha."

Hyvä pointti sarkastisesti esitettynä. Haluaisin itse lähinnä tästä tietää sen, että voivatko perustellusti esitetyt lieventävät asianhaarat esimerkiksi jälkimmäiseksi mainitsemassasi tapauksessa lieventää rikosnimikkeen murhasta tapoksi, minusta tämä olisi aika keskeinen informaatio? Itse vastustan syvästi näitä omankädenoikeuksien harkitsemisia erinäisistä syistä. Lähinnä haluaisin jotain pointtia informaalisti siitä "maan tavasta" ja muusta lakihistoriallisuuteen verhotusta, no, kömpelyydestä suhteessa todellisuuteen. [Ihan huomiona: termi "common law" on mielenvikainen ja apurahojen hakemiseen soveltuvaa jargonia (se on määrittelynsä puolesta sekä romaanisgermaanisessa että anglosaksisessa järjestelmässä eri muodoissa (ja näistä yksityiskohdista olisi hyödyllisempää puhua kuin puhaltaa ns. kovalla höögillä)), jonka käyttäkelpoisuus on erinomainen juristeille, haitallinen tuomareille.]

-U

Jaska Brown kirjoitti...

jpt: No, nyt odotellaan sitten sitä tilannetta, että supisuomalainen poikajoukko tekee saman afrikkalaisnaiselle. Tai edes sitä, että poikajoukko vähän ahdistelee ja läpsii. (Tosin tällaista sattuu ilmeisesti vain toimittajien märässä mielikuvituksessa.) Tiedetään ainakin tuomiot. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että erehtyvät sanomaan n-sanan, joka on taatusti koventamisperuste.
Pointtisi heitteillejätöstä on hyvä, mutta tältä osin en tunne yksityiskohtia tapauksesta ja mahdollisesta soveltamisesta.

Kaikille: Suunnitelluista ja spontaaneista rikoksista. Ymmärrän hyvin, että äkkiseltään ajatellen suunnitelmallisuus on vakavampaa kuin spontaanius ja näin onkin rikoksen kannalta. Tarkastelen kuitenkin asiaa yhteiskunnalliselta kannalta.
Otan esimerkit todellisista tilanteista ja tuntemistani henkilöistä. Henkilö A ei ole elämässään tehnyt päivääkään työtä. Kaverinsa kieltäytyi tarjoamasta alkoholia (oli ilmeisesti vähissä ja halusi ryypätä sen itse), jolloin A huumepäissään tappoi tämän. Teko oli siis spontaani. Henkilö B on ollut koko aikuisikänsä töissä ja tunnollinen, kunniallinen kansalainen, jonka suurin rikos on tietääkseni parkkisakko. Hän kertoi minulle, että jos hän tietäisi jonkun kulmilla liikkuvan pedofiilihiipparin olevan uhka lapsilleen, niin hän surmaisi tämän ja hävittäisi ruumiin. Puhui sen verran yksityiskohtaisesti, että en nyt perseelleni lentäisi jos hän kuolinvuoteellaan tunnustaisi tehneensä näin. (Enää ei tarvitse pelätä että tekisi, koska kaikki hänen lapsensa ovat jo aikuisia - tosin lastenlasten turvallisuus lienee samanarvoista.)
Pointtini on seuraava: Kumman luulette saavan kovemman tuomion? Entä kumman luulette todennäköisemmin uusivan rikoksensa? A on yhteiskunnan kannalta vaarallista ihmisjätettä, kun taas B on yhteiskunnan hyödyllinen jäsen. Entä kumman rikoksesta oli vakavammat seuraukset yhteiskunnalle? A surmasi satunnaisen henkilön (okei, tällä kertaa ryyppykaverinsa mutta olisi voinut olla myös ohikulkija, jolla ei ollut tupakkia tarjota), B taas A:n kaltaisen ihmisjätteen.

Anonyymi kirjoitti...

@JB

B olisi tehnyt A:ta oikeammin moraalisesti ja saanut silti kovemman tuomion, ja edelleen tämä puolestaan olisi oikein, mikäli suunnitelmallisuuden katsottaisiin olevan oikeutetusti raskauttavana asianhaarana moraalin tai arvojen rikkomisessa suurimmassa osassa tapauksista. Näin uskoisin äkkiseltään olevan, mikäli kävisin eri tapauksia läpi, mutta tämä on ennakkoluulo, ja pohjimmiltaan luotan siihen, että pitkässä tutkimushistoriassa tämä asia on koeteltu moneen kertaan ja todettu suunnitelmallisuus perustellusti raskauttavaksi asianhaaraksi. Toisekseen, ihmisarvon tulisi olla lähtökohtaisesti samanarvoinen ilman historiaa lain edessä: tällöin vältyttäisiin siltä, että A olisi jonkun minun mielestäni täysin arviointikyvyttömän mielestä sanotaan ihmisjätettä, mutta itse tietäisin vaikkapa hänen historiansa tarkemmin ja hänen alemmuuteensa johtaneet tekijät, ja tavallaan ymmärtäisin taustan ja olisin lähinnä surullinen.

-U

Anonyymi kirjoitti...

vielä, pahoittelut tuplakommentista:

Ja ehkä tässä (suunnitelmallisuusnäkökohdan raskauttavuudessa) tosiaan on osittain selittävänä tekijänä taustalla Ruukinmatruunan paljon mainitsema vation monopoliaseman haastaminen laillisena väkivalta-/rangaistuselimenä: ja tämä on oikeastaan melko oikein, sillä historia tietää lukemattomia "hyvien tarkoitusten" ihmiskeskittymiä, joissa puheet ovat olleet tuhat hyvää ja miljoona kaunista, mutta todellisuus jotain ihan muuta.

-U

RH kirjoitti...

http://www.gatestoneinstitute.org/5195/sweden-rape
Onko tässä "tarkoitushakuista tilastojen käyttöä" kuten eräs väite kuului, vai mitä sanoo tilastoguru? :)

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi, puhutko minulle? En ole kenenkään tässä blogiosiossa huomannut pyytävän mitään tilastoa, jonka tiedän todeksi (ainakin näin luulen). Jos viittaat siihen, että pyysin toisessa blogissa tilastollista väitettä siihen, että tuomiot olisi lueteltu jotenkin liberaalit vs. oikeat - siinä esitetyn väitteen tueksi [kyse oli laista], niin se kai on eri asia, mitä ajoin takaa. Niin ikävä kuin tapaus oli, sitä on myös häikäilemättä käytetty omien näkemysten hyppykeppinä, ja tämä on valitettavaa aina ja missä yhteiskunnassa tahansa. Itse lähinnä kammoksun tuota kiihkoa ja koheltamista - sitä on ihan oikeasti nykyään asiasta kuin asiasta, ja silloin vedän omat johtopäätökseni, mikä on tärkeää nostaa esiin ja mikä ei.

-U

Jaska Brown kirjoitti...

U: ...mutta itse tietäisin vaikkapa hänen historiansa tarkemmin ja hänen alemmuuteensa johtaneet tekijät, ja tavallaan ymmärtäisin taustan ja olisin lähinnä surullinen.

Niin minäkin. Mutta enemmän olisin surullinen uhrin puolesta. Uhria ei olisi, mikäli A olisi poistettu yhteiskunnasta.

U: Ja ehkä tässä (suunnitelmallisuusnäkökohdan raskauttavuudessa) tosiaan on osittain selittävänä tekijänä taustalla Ruukinmatruunan paljon mainitsema vation monopoliaseman haastaminen laillisena väkivalta-/rangaistuselimenä: ja tämä on oikeastaan melko oikein, sillä historia tietää lukemattomia "hyvien tarkoitusten" ihmiskeskittymiä, joissa puheet ovat olleet tuhat hyvää ja miljoona kaunista, mutta todellisuus jotain ihan muuta.

Aivan näin. A on tehnyt rikoksensa spontaanisti ja B harkiten. Koska yhteiskunta antaa rangaistukset harkiten, B on haastanut yhteiskunnan ja hänen rikoksensa on siksi ankarammin tuomittava. Juuri tämän ajattelun haastan. Jos yhteiskunta koostuu A:n kaltaisista impulsiivisista ihmisistä, se on Paskastania. Jos yhteiskunta koostuu B:n kaltaisista harkitsevista ihmisistä, se on Onnela. Siksi rangaistukset tulisi suunnata siten, että ne ohjaisivat A:n kaltaisia pois geenipoolista, näin ironisesti sanoen.

RH: Tarkoitushakuista, mutta totta. Vaan näytäpä näitä monikulttuurisuusgroupieille, niin saat vastaasi torjuntamekanismin, jonka rinnalla Star Trekin kilpisuojaus on kevyttä kamaa.

U: Niin ikävä kuin tapaus oli, sitä on myös häikäilemättä käytetty omien näkemysten hyppykeppinä...
Aivan, ja myös sitä tässä kritisoin. Ei pidä alentua monikulttuurisuusihannoijien tasolle, he kun innostuvat suunnattomasti jokaisen esimerkin vaatimattomastakin positiivisesta saavutuksesta. Nämä taas tuovat minulle mieleen tarinan koirasta, joka osasi kävellä takajaloillaan: Se ei mennyt hyvin. Se ei mennyt edes kohtalaisesti. Herätti kuitenkin suurta ihastusta, että se ylipäätään onnistui.

Anonyymi kirjoitti...

"Uhria ei olisi, mikäli A olisi poistettu yhteiskunnasta."

Et voi tuomita ketään oman mielipiteesi perusteella juridisesti ennen tekoa. Olet varmaan lukenut Orwellin Vuonna 1984 - ja tiedät "ajatusrikoksen" määritelmän. Jos taas rikoksenuusinta on toistuvaa, siihen on omat tuomiota koventavat asianhaaransa, ottamatta kantaa ovatko ne riittävät. Suunnitelmallisuus rikoksessa ei nyt mielestäni ole oikein se selittävä tekijä. En osaa perustella asiaa paremmin tällä hetkellä kuin olen yrittänyt, on muuta tekemistä - kenties tulevaisuudessa; mutta luotan siis oikeasti tällä hetkellä, että näitä asioita on asiantuntevammin ja syvällisemmin mietitty pitkässä tutkimushistoriassa, johon tarkemmin tutustumiseen aikani tai mielenkiintoni ei tällä hetkellä riitä. Mutta ajatellaan, että niitä esimerkkejä varmasti on runsaasti, joissa työssäkäyvä perheenisä on ensin menettänyt työnsä, sitten vaimonsa, ajautunut ryyppyremmeihin, ja kännispäissään sohaissut jotain toista remmiläistä puukolla. Näissä se, että suunnitelmallisuus ei ole läsnä, on oikeutetusti lieventämässä tuomiota - myös paljon oikeasti lahjakkaita nuoria saattaa eksyä kaidalta polulta. Ja vielä RH:lle pitää korjata. Jos olen joskus historiassa käyttänyt perusteena "tarkoitushakuista tilastojen käyttöä" jossakin depatissa, siitä on varmasti aika pitkä aika, en ainakaan tämänhetkisen nettikeskusteluvimmani yhteydessä. Tai jos viittaat, että olisin itse laittanut sitaateissa eräässä keskustelussa sanoja RM:n suuhun, viitteeni oli tarkistamaton ja epätarkka - mutta mielestäni samaa ideaa hän oli käyttänyt. Voin toki olla väärässä, ja muistanut tai ymmärtänyt jotain väärin, mutta nämä olisi paikallaan korjata samantien. Mukavaa kesäpäivän jatkoa :)

https://www.youtube.com/watch?v=MwPb7g_BlXQ

-U

Anonyymi kirjoitti...

korjaus: "debatissa" - nolo äkkiä tehty virhe.

-U

Anonyymi kirjoitti...

OT:(Tämän saa poistaa asiaankuulumattomana, jos koet tarvetta, koska se ei varsinaisesti liity asiaan kuin ehkä lähinnä vertauskuvallisesti tai lain periaatteisiin kaukaisesti. Olen itse niin yksioikoinen kaveri, että koen jopa paremmaksi käsitellä dialogissa tai tietyissä foorumeissa max. muutamassa tiettyihin asioihin liittyviä seikkoja, jotka liittyvät toisiinsa jollain tasolla. Pahoittelut kieliasusta ja muusta - lomalla)

Kun Jaska on esittänyt aivonystyröitä kutkuttavia probleemeja lukijakunnalleen, kenties olisi paikallaan havainnollistaa tiettyihin ajattelutapoihin liittyviä ongelmia myös hänelle ja muille lukijoille. Ajatellaan, että kansa olisi pienoiskoossa luokkahuone, ja tässä maassa "maan tapana" olisi kiusata vaikka jotain oppilasta - ihan vaikka kantasuomalaista - ja hänen kiusaamiselleen keksittäisiin jatkuvasti tiettyjä häneen itseensä liittyviä puutteita perusteluksi sille, miksi kiusaaminen olisi oikein nimenomaan häntä kohtaan. Olisiko tällöin paikallaan, että rehtori puuttuisi peliin, ja selvittäisi, mistä lähtökohtijaan asiassa on kyse? Toinen esimerkkini "maan tavan" immoraalisuudesta liittyisi Idols-tuomaroinnin alkuaikoihin, jolloin kansa nauroi syvällä äänellä nimeltämainitsemattoman tuomarin koville sanoille nuoria epäonnisia kohtaan. Ainoastaan hiljainen vähemmistö ymmärsi, kuinka väärin he tekivät moraalisesti, ja vasta kun tämä äänenpaino alkoi saada julkisuudessa valtaa, muuttui myös tuomaroinnin äänenpaino. Voiko tällaiseen "maan tapaan" luottaa varsinkaan juridisissa seikoissa?

-U