Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


tiistai 27. syyskuuta 2016

Vesiputoukset

Sarjassamme maantieteellisiä erikoisuuksia ovat tällä kertaa vuorossa vesiputoukset. Tekstissä mainitut tilastotiedot ovat enimmäkseen peräisin vesiputousten tietokannasta. Suomen osalta löytyy erinomainen sivusto Suomen vesiputouksista.

Maailman korkeimpana vesiputouksena mainitaan kaikissa lähteissä Venezuelassa sijaitsevat Angelin putoukset, putouskorkeutta hulppeat 979 metriä, joista 807 yhtenäisenä pystysuorana pudotuksena. Komea näky kieltämättä, mutta toisaalta Rio Kerepacupai Meru -joki on varsin vaatimaton virtaamaltaan, keskimäärin vain 14 m3/s, mikä vastaa Suomessa sellaista parin-kolmenkymmenen kilometrin mittaisen joen virtaamaa. Putouksen vesimäärä ei siis ole valtava. Ehkä jossain päin maailmaa on puropahanen, joka putoaa pystysuoralta seinämältä vielä korkeammalta. Onhan ihan varmaa, että ainakin sateella jossain kohtaa Mount Thorin maailmanennätysseinämältä valuu vesinoro 1250 metriä suoraan alas. Näin ollen pelkkä putouksen määritelmä on kyseenalainen. Puhumattakaan siitä, mikä sitten mahtaa olla näyttävin putous, kun otetaan huomioon putouskorkeuden lisäksi virtaama. Eihän Angel Falls olisi mitään, jos sen putouskorkeus olisi sama 51 metriä kuin maailmankuululla Niagaralla. Toisaalta mitä olisikaan Niagara, jos se putoaisi Angel Fallsin tapaan 807 metriä pystysuoraan?

Luonnolliselta kuulostava tapa mitata vesiputouksen mahtavuutta vaikuttaisi ensiajatuksella olevan putouskorkeuden ja virtaaman tulo. Tällä tavoin laskettuna maailman mahtavimmat vesiputoukset saadaan järjestykseen. Seuraavassa listassa on putouksen nimi, joki jossa se sijaitsee, putouskorkeus metreinä, keskivirtaama kuutiometreinä sekunnissa ja näiden tulo. Arvot on otettu aiemmin mainitusta vesiputousten tietokannasta. Korkeutena on käytetty sen listaamaa suurinta vapaata pudotusta. Voi olla, että tämä arvo on joissakin tapauksissa epävarma ja joissakin tapauksissa saattaa olla, että osa vedestä virtaa muuta kautta kuin korkeimman pudotuksen reittiä.

1. Inga Falls, Kongo, 21 x 25768 = 541128
2. Guaíra Falls, Parana, 40 x 13309 = 532360
3. Khone Phapheng Falls, Mekong, 21 x 11610 = 243810
4. Paulo Afonso, Saõ Francisco, 59 x 2832 = 167088
5. Livingstone Falls, Kongo, 6 x 25060 = 150360
6. Kaieteur, Potaro, 226 x 660 = 149160
7. Niagara, Niagara, 51 x 2407 = 122757
8. Victorian putoukset, Sambesi, 105 x 1088 = 114240
9. Iguassun putoukset, Iguassu, 64 x 1746 = 111744
10. Sivanasamudram, Kaveri, 98 x 934 = 91532

Angel Falls ei pääse lähellekään listaa tuloksella 807 x 14 = 11289.

Euroopan suurin tällä mittarilla on Dettifoss Islannissa Jökulsá á Fjöllum -joessa, 51 x 399 = 20349. Suomen suurin on tietysti Pihtsusköngäs Pihtsusjoessa, 1,7 x 17 = 28,9.

Kuten listasta havaitaan, tämä mittaustapa ei taida olla visuaalisesti kovin pätevä. Onhan listaviitosena putouskorkeudeltaan vain kuusimetrinen Livingstone Falls, mutta kun se sattuu olemaan virtaamaltaan mahtavassa Kongojoessa. Suhteellisuudentajua asiaan saa huomaamalla, että jos Amazonjoessa olisi sen alajuoksulla vain yhden metrin korkuinen vesiputous, se olisi listan nelosena.

Koska kyse on putouksesta, ei virtaamasta, lienee järkevämpää antaa putouskorkeudelle enemmän painoarvoa kuin virtaamalle. Lisätään edelliseen laskutapaan kertoimeksi putouskorkeus toiseen kertaan eli lasketaan putouskorkeuden toisen potenssin ja virtaaman tulo. Tällöin saadaan lista, mikä taitaa parhaiten kuvata vesiputousten mahtavuutta.

Suomen ylivoimaisena ykkösenä säilyy Pihtsusköngäs tuloksella 49,13. Tämä on varsin vaatimaton arvo ja siksi jatkossa puhutaankin suoraan tuhansien pisteiden tarkkuudella, jolloin Pihtsuskönkään arvo on 0,049. Tosin jos Jyrävä hyväksytään yhtenäiseksi putoukseksi, se on ykkönen niin tällä listalla tuloksella 3,7 kuin äskeiselläkin tuloksella 183. Suora putouskorkeus kun on maailmanlistallakin vähintäänkin kyseenalainen määrittelykysymys. Äskeisen listan Euroopan ykkönen Dettifoss saa tuloksen 1037. Uudeksi Euroopan ykköseksi nousee 612 metriä putoava Norjan Langfossen tuloksella 2996. Tosin putous ei kyllä ole pystysuoraa putousta, vaikka se tietokannassa on sellaiseksi luokiteltu.

Yllättävää on, että Niagara tipahtaa niukasti Top 10-listalta jäämällä yhdenneksitoista. Sen 51 metrin putouskorkeus ei riitä, vaikka itse joki on virtaamaltaan yli nelinkertainen vaikka Kemijokeen nähden. Toisaalta tässä listassa muutamat putoukset ovat edellä mainituista syistä vähintäänkin kyseenalaisia: onko putous todella suoraa (kuten Niagarassa) ja virtaako kaikki vesi korkeimman suoran pudotuksen kautta vai kiertääkö loivempaa koskireittiä? Kymmenen ensimmäisen lista on suunnilleen sama kuin ensimmäinen listaus. Kolme nimeä vaihtuu, mutta vanhat nimet menevät aika lailla uuteen järjestykseen. Jokaisen putouksen kohdalla tekstissä myös linkki videoon.

10. Iguassun putoukset, Iguassu, 7151 pistettä
Iguassu ei oikeastaan ole vesiputous, vaan spektaakkeli. Se on 2-3 kilometriä leveä, koostuu noin 275 rinnakkaisesta putouksesta, putouskorkeutta 64 metriä ja virtaamaa kolmen Kemijoen verran. Siis keskimäärin. Tulva-ennätys on tähän nähden 26-kertainen virtaama, yli 45000 kuutiometriä sekunnissa. Kun Eleanor Roosevelt kävi putouksilla, hän totesi: "Niagara-parka!". Putous on mahtavuudessaan vasta tämän listan kymmenes, mutta näyttävyydessään se olisi ensimmäinen - tai toinen listaykkösen jälkeen.

9. Virginia Falls, South Nahanni River, 8100 pistettä
Kanadan Luoteisterritoriossa virtaa South Nahanni -joki noin tuhannen kuutiometrin vauhdilla sekunnissa syöksyen Virginia Fallsin putouksissa 90 metriä suoraan alas. Putouksen jakaa kahtia Mason's Rock -kallio, joka törröttää raivoavan veden keskeltä kuin lähes satametrinen torahammas.

8. Sivanasamudram, Kaveri, 8970 pistettä
Kemijoen suuruusluokkaa oleva Kaveri virtaa Etelä-Intiassa. Putouskorkeus on 98 metriä, mutta joki jakautuu putousten kohdalla useiksi haaroiksi yli puolen kilometrin leveydelle. Suurin osa vedestä tulee alas useina putouksina kuohuen niiden välissä koskina. Suoran pudotuksen kautta tulee vain pieni osa joen virtaamasta, etenkin kun jokeen rakennettiin jo 1902 Intian ensimmäinen vesivoimala.

7. Jog Falls, Sharavathi, 9793 pistettä
Edellistä putousta huomattavasti näyttävämpi intialainen putous vieläpä samassa osavaltiossa eli Karnatakassa on Jog Falls. Virtaama on vaatimattomampi, vain 153 m3/s, mutta pudotus on lähes koko leveydeltä pystysuoraa ja sitä riittää 253 metriä. Virtaama vaihtelee suuresti. Ennen monsuunin alkamista putoukset kuihtuvat muutamaksi puroksi. Tilannetta sekoittaa vielä muutama kilometri ylävirtaan rakennettu vesivoimala, jonka energiantuotanto säätelee virtaamaa.

6. Paulo Afonso, Saõ Francisco, 9858 pistettä
Nykyään vesivoimalaitos käyttää suurimman osan putousten vedestä, mutta ennen sen rakentamista keskimäärin 2853 m3/s ja tulva-aikana viisinkertainen määrä vettä syöksyi sata metriä alaspäin ensin koskessa ja lopulta 59-metrisessä putouksessa. Näyttävä se on silti edelleen.

5. Inga Falls, Kongo, 11363 pistettä
Inga Falls on maailman suurin vesiputous - virtaamaltaan. Kongo on virtaamaltaan maailman toiseksi suurin joki ja putoukset sijaitsevat sen alajuoksulla. Keskimääräinen virtaama on yli 25000 m3/s eli semmoiset viisikymmentä Kemijokea. Joki putoaa 15 km matkalla 96 metriä alaspäin. Kuitenkaan Inga Falls ei ole varsinainen vesiputous, vaan käsittämättömän suuri koski. Suurimmaksi pystysuoraksi pudoukseksi on listattu 21 metriä ja pisteet on laskettu sen mukaan. Luultavasti tämän pystysuoran osion kautta virtaa kuitenkin vain murto-osa vedestä.

4. Victorian putoukset, Sambesi, 11995 pistettä
Eli afrikaksi "Jylisevä Savu". Useimmiten vertailukohtana käytetään Niagaraa, johon nähden Victoria on yli tuplasti niin korkea ja noin tuplasti leveä. Toisaalta sen keskivirtaama on "vain" noin kaksi Kemijokea eli 1088 m3/s, suunnilleen puolet Niagarasta. Mutta sadekautena normaalivirtaama on Niagaraa suurempi ja ennätysvirtaama on kaksinkertainen Niagaran ennätykseen verrattuna. Nähtävyytenä pystysuoraan vajoavat toistasataa metriä vettä ovat toki omaa luokkaansa yhtenäisenä putouksena. Halutessaan putouksilla saa hurjan kokemuksen uimalla "Devil's Pool'issa" eli luonnonaltaassa juuri putousten yläpuolella. Halutessaan voi vilkaista suoraan sata metriä alas vedessä köllötellessään.

3. Angelin putoukset, Rio Kerepacupai Meru, 13418 pistettä
Virallisesti maailman korkein vesiputous yltää listakolmoseksi, kiitos valtavan putouskorkeutensa. Virtaama on vain neljätoista kuutiometriä sekunnissa, mutta putouskorkeus kompensoi sen näyttävyydessään.

2. Guaíra Falls, Parana, 21294 pistettä
Tätä putousta ei enää ole olemassa. Mahtava Parana-joki virtasi yli 13000 kuutiometriä sekunnissa pudoten 40 metriä alaspäin. Aina vuoteen 1982 asti, jolloin putouksista sata kilometriä alavirtaan valmistui Itaipun pato, aikoinaan maailman suurin vesivoimala. Joen voimasta kertoo parhaiten se, että sadekauden takia patoaltaan täyttymiseen kului vain kaksi viikkoa, vaikka sillä on pituutta pitkälti toistasataa kilometriä.

1. Kaieteur, Potaro, 33710 pistettä
Listaykkösenä on Kaieteur, joka on ainutlaatuinen yhdistelmä korkeutta ja virtaamaa. Kumpikaan ei ole maailmanennätystasoa, mutta virtaama 660 m3/s ja 226 metriä pystysuoraa pudotusta tekevät siitä maailman merkittävimmän vesiputouksen tällä mittarilla. On jotenkin oikeudenmukaista, että näin laskien ykköspaikan saa putous, joka on yhtenäinen sekä leveydeltään että putoukseltaan eli täysin klassisen mallinen vesiputous.

9 kommenttia:

Ironmistress kirjoitti...

Iguassu (portugaliksi Iguaçu) esiintyy Bond-elokuvassa "Kuuraketti"; Hugo Drax on rakentanut läheisyyteen tukikohtansa. Bond (Roger Moore) lentää riippuliitimellä putousten yli. Ks. https://www.youtube.com/watch?v=He2bQklcLeU .Tuolta videolta saa jotain käsitystä putousten spektaakkelimaisuudesta.

Nyreä kirjoitti...

Ensimmäisessä menetelmässä oikeastaan vertaillaan putousten vesivoimaa (tehoja):

Työ on voima kertaa työnnetty matka. Paine on voima painettua alaa kohden. Siis työ on paine kertaa työnnetty tilavuus. Paine taas on suoraan verrannollinen vesipatsaan korkeuteen joten teho eli työ tehtyä aikaa kohden on siis verrannollinen korkeuden ja virtausnopeuden tuloon.

Samaan järjestykseen päädyttäisi myös tarkasteltaessa vapaan pudotuksen liike-energiaa.

Sensijaan on vaikeampi sanoa, mitä jälkimmäinen kaava edustaisi, ehkä karkeasti ottaen vesivoiman talteenoton edullisuutta. Sillä jos samat tehot saadaan pienemmillä virtaamilla, kyllähän siinä jotain säästyy.

Jos taas "mahtavuutena" pidettäisi vesiseinän korkeuden, leveyden ja paksuuden tuloa, siis tilavuutta, pitäisi kaavassa laittaa pikemminkin virtausnopeus toiseen potenssiin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Minulla ei riitä fysiikan taito arvostelemaan näitä perusteluja. Fysiikkaa taitamattomana totean vaan että minusta nämä tämmöset ovat mukavia tiedon pläjäyksiä. Itselläni isoin putous mitä olen koskaan nähnyt on se Pitshusköngäs ja siihen se taitaa jäädäkin. Mutta oli sekin aika komea siinä vierellä katsella. Valokuva ei koskaan saa vangittua sitä, minkä ihmissilmä näkee.

Anonyymi kirjoitti...

https://www.youtube.com/watch?v=gWew8lWYhtI Koskenlaskuun liittyvä 90-luvun elokuva.


Sitten tällainen kuva, joka ei laisinkaan liity aiheeseen, mutta huikeat maisemat: http://i.imgur.com/UpWfIvK.jpg

Afghanistan on melkoisen strateginen paikka, suuren Euraasian vuorijonon kapeikko. Potentiaalisesti maarahti voisi kulkea etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Rauhanuskonto valitettavasti sai aikanaan jalansijan alueella, ilman sitä historia voisi olla erilainen. Intiakin kuin saari ulkomaankaupan kannalta, esim. Keski-Aasiaan vietävä tavara pitää rahdata Pietarin tai Mustanmeren satamien kautta vaikka maareitti olisi lyhyempi.

Kumitonttu kirjoitti...

WOW! Olipa hyvä kirjoitus! Komeita videoita :)

Tulee mieleen Suomen valtiontalous jostain syystä.

Jaska Brown kirjoitti...

IM: Joo, muistan. Elokuvassahan oli myös Jawsin rakastuminen, mistä ei oikein tiedä onko se kaikkien aikojen kornein vai hauskin kohtaus Bondeissa.

Nyreä: Vesivoiman maksimienergia lasketaan periaatteessa noin, mutta käytännössä se vähän pienenee pudotuskorkeuden kasvaessa. Ja virtausnopeushan on huomioitu virtaamassa.

Yrjö: Pitsusköngäs on komea, mutta eipä tarvitse siinä lähellä ajaa Kilpikseltä Norjaan kovin pitkälti, kun ihan tien vieressä näkee useampiakin komeampia. Norjalaisilla on käynyt maiseman suhteen tuuri, siitä maasta voisi poimia melkein minkä tahansa satunnaisen neliökilometrin ja se olisi Suomessa nähtävyys.

Ano: Afganistan on tosiaan strategisella paikalla, mutta maassa on liikenteen kannalta kolme ongelmaa: maasto, afgaanit ja islam.

Kumitonttu: Valtiontaloudesta tulee mieleen tämä vesiputous, jossa puolet vedestä katoaa jonnekin eikä kukaan tiedä mihin.

Anonyymi kirjoitti...

Kun nyt mainitsit tuon leffakohtauksen niin tuli vaan mieleen että mihin sen tytön hammasraudat ovat kadonneet?

Anonyymi kirjoitti...

Jaska: Afganistan on kuin Sveitsi noin karkeasti ottaen. Vuorien läpi olisi teknisesti ottaen varmaankinmahdollista rakentaa kunnolliset tunnelit teineen ja rautateineen, mutta tosiaan missä islam, siellä ongelma. Afganistanin alue on joskus ollut buddhalais-hindulais-hellenistinen. Kyllä ne imaamit siellä tietävät varmaan jotakin maantieteestä, mutta eihän ne onnettomat saa hommaa iki kuunaan toimimaan missään merkityksellisessä mielessä. Sanottakoon myös se, että Intia yrittää parantaa suhteitaan Afganistaniin, ihan geopoliittis-taloudellisten intressien vuoksi. Pakistan on toki siinä välissä, melkein samanlainen paskamaa kuin Afganistan.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 1: IMDB:n mukaan Dollylla ei ole hammasrautoja lainkaan, vaan kuvakulmasta näyttää erehdyttävästi siltä. En kylläkään kiinnittänyt asiaan huomiota. Itse asiassa jos naisella on noin avokaulainen pusero messevillä tisseillä ja mies katsoo onko hammasraudat vai ei, niin vika on kyllä miehessä...

Ano 2: Nykyajan tekniikalla ei mitenkään mahdotonta joo. Mutta keskiaikaiseen maahan ei.