Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Pysytään lämpiminä!

Täällä Hornankuusessa oli parina päivänä niin kylmää, että pingviineiltäkin olisivat munat jäätyneet. Nyt on lauhempaa, mutta pitkän ajan sääennuste lupaa taas kylmempää. Kylmien säiden varalta blogi antaa ohjeita nykypäivän yliurbanisoituneille ihmisille. Ohjeet toimivat myös urbaanissa ympäristössä esimerkiksi taksikyytiä odotellessa ja siellä ehkä jopa paremminkin.

Olin myöhäissyksyllä maasto-olosuhteissa liikkeellä sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole tottunut luonnossa kulkija. Lämpötila oli lähellä nollaa, ehkä hieman pakkasen puolella. Tuuli jonkin verran. Pari kertaa tauolle pysähdyttyämme kumppani alkoi muutaman minuutin päästä kysellä, että jokohan jatkettaisiin matkaa, alkaa tulla kylmä. Ihmettelin itsekseni, minua ei palellut lainkaan. Seuraavalla tauolla tajusin miksi ei. Tein vaistomaisesti asiat toisin kuin vertailukohde.
1) Pysähdyttyä laitoin välittömästi hansikkaat käteen, pipon päähän, varmistin että takin hihat ovat alhaalla ja vedin vetskarin ylös asti kiinni. Retkikumppani oli paljain käsin ja päin jäähdytellen kävelystä kuumentunutta kroppaansa takki auki, kenties hieman hionneenakin.
2) Asetuin istumaan puun taakse, selkä tuuleen päin. Kumppani seisoi avokalliolla.
3) Istuin tiiviissä paketissa enkä liikkunut kuin karttaa tarkastellakseni ja juodakseni. Kumppani otti istuttuaan leveän asennon ja liikutteli itseään.
Lopputulos oli kuten mainittu.

Nykyihminen viettää leijonanosan ajastaan neljän seinän sisällä lämmitetyissä tiloissa. Ulkona liikkuessaan hän voi olla käytännössä varma, että pääsee tarvittaessa kohta sisälle lämmittelemään. Niinpä meiltä on kadonnut kokemuksen tuoma malli toimia siten, että kroppa säilyttää lämpönsä myös maasto-oloissa. Siksi tässä muutamia knoppeja, jotka tekevät elämän mukavammaksi. Osa niistä on yllättäviä, koska niissä neuvotaan joskus toimimaan päinvastoin kuin vaisto sanoo. Eikä näitä ohjeita löydy useimmista ohjelistoista, jotka sisältävät lähinnä kaikkien tuntemia itsestäänselvyyksiä eli monta ohutta vaatekerrosta on parempi kuin yksi paksu. Tai sitten pelkkiä materiaalivertailuja, jotka ovat sinänsä tosia. Nämä ohjeet koostuvat pikkujipoista, jotka toimivat riippumatta siitä, mitä on päällä.

1. Pysy kuivana
Vesi johtaa lämpöä paljon paremmin kuin ilma. Ei puututa tässä sen paremmin Goretexin ja puuvillan oleellisiin eroihin tässä asiassa, vaan yksinkertaiseen perusasiaan. Älä hikoile. Liikkuessa pidä itsesi kuivana. Avaa vetoketjua, kääri hihoja, riisu käsineet. Jos selkäsi on märkä hiestä, pysähtyessä alat palella muutamassa minuutissa.

2. Huolehdi kroppasi kriittisistä kohdista
Ihmisen kehossa on muutamia kohtia, jotka ovat lämpimänä pysymisen kannalta tärkeitä. Tai käänteisesti jäähdytyksen. Näitä ovat pää, vyötärö, ranteet, nilkat, kädet ja jalkaterät. Kun olet paikallasi, tarkista että paita ja pusero ovat housujen sisässä. Tai ainakin että kahden vaatteen saumakohta on kunnolla peitetty. Lakki päähän. Korvien ja muidenkin ulkonevien ruumiinosien suojaus on tärkeää, koska niistä lämpö haihtuu tehokkaimmin suuren kosketuspinta-alan takia. Ranteet ja nilkat ovat tärkeät siksi, että niissä verisuonet ovat pinnassa. Käsien palelu johtuu usein siitä, että ranne paljastuu liikaa. Pysähtyessä on varmistuttava, että hihat ovat tarpeeksi alhaalla eikä hihan ja käsineen välissä ole paljasta ihoa. Sama juttu nilkoilla. Pitkävartisen sukan pujottaminen housunlahkeen päälle on hyvä kikka. Käsineistä sormikkaat ovat Saatanasta pakkaskeleillä. Erillisinä sojottavat sormet ovat lämpösyöppöjä, käytä lapasia. Jalkineissa kannattaa kiinnittää huomiota vuoriin, mutta villasukka ajaa saman asian. Jalkineen mallia tärkeämpää on sen koko. Jos se on liian ahdas, mikä tahansa villasukka puristuu kasaan ja menettää melkoisen osan lämmöneristyskykyään.
Vastaavasti liikkeellä ollessa ylikuumenemisen ja sen myötä kohtalokkaan hikoamisen voi estää riisumalla vaatetusta näistä kriittisistä kohdista. Tämä kannattaa usein tehdä jo liikkeelle lähtiessä, jos ei ole pakkasta. Kovassakin pakkasessa voi lämmettyään olla huoletta paljain käsin, kunhan pitää liikettä yllä.
Kasvojen suojaaminen on käytännössä tarpeetonta alle kahdenkymmenen asteen pakkasessa, ellei kova tuuli tähän pakota. Verenkierto niissä on vähäistä, joten lämmönsäätelyn kannalta niiden suojaaminen ei ole tärkeää, ainoastaan paleltumien suojaksi. Jos kasvot on suojattava, nenä, posket ja leuka ovat paleltumisherkimmät – korvathan oli jo suojattu. Mikäli käärii kasvojen ympärille huivin, on kohta ongelmissa uloshengityksestä tiivistyvän kosteuden jäätyessä. Kosteus johtaa lämmön pois kasvoilta. Tältä voi välttyä opettelemalla käärimään huivin siten, että se peittää nenän jättäen sieraimet paljaiksi ja leuan siten, että suu jää paljaaksi. Ylähuuli kestää kyllä jäätymättä, koska nenästä tuleva ilma lämmittää sen.

3. Säätövaatetta päälle, ei alle
Luonnonkansat eivät muutamaa todella kylmissä talviolosuhteissa elävää poikkeusta lukuun ottamatta koskaan käytä turkishousuja. Sen sijaan heillä on pitkä turkismantteli. Jos on paikallaan, manttelin helmat asettuvat suojaamaan jalkoja. Tarvittaessa voi jalat koukussa istuessa peittää ne kokonaan manttelin alle, jos se on tarpeeksi pitkä. Liikkeellä ollessa taas manttelin helmat heiluvat viilentäen samalla kuumenevaa kroppaa. Tähän samaan ideaan perustuu Etelä-Amerikan vuoristossa elävien intiaanien poncho. Jos on tarpeeksi lämmin, on mantteli tai poncho helppo riisua ja tarvittaessa pukea uudelleen. Vaan yritäpä riisua tai pukea merinovillakerrasto kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Sen jos teet, niin palleja etsitään vielä viikon päästä vatsaontelosta. Niin ja ne intiaanien nahkahapsut vaatteissa eivät muuten ole koristeita. Paikallaan ollessa ne asettuvat ylimääräiseksi vaatekerrokseksi, liikkeessä ne heiluvat viilentäen.

4. Tuulensuojaan
Aina paikallaan ollessa asetutaan tuulensuojaan. Liikkuva ilma jäähdyttää nopeasti. Kai tiedätte ilmajäähdytteiset moottorit? Kyllä sama toimii ihmiselläkin. Asetu kiven, kallion tai puun suojaan matalalle. Etenkin avomaastossa kuten tunturissa ero avoimeen paikkaan on valtava. Vähintäänkin käännä selkäsi tuulta vasten, koska selkäpuolellasi ovat suurimmat yhtenäiset vaatepinta-alat ilman saumoja.
Tuulensuojaan mennessä on oltava lämmin. Jos kömpii kylmissään vaikka millaiseen makuupussiin, niin kylmä pysyy vielä pitkään. Ennen paikalleen asettumista on hankittava lämmin olo vaikka punnertamalla. Paikallaan ollessa pystyy vain ylläpitämään lämpimän tunnetta, ei hankkimaan sitä.

5. Asento
Sitten se tärkein, mikä on nykyihmisiltä hukassa. Miten asetut säilyttääksesi lämpösi? Ensinnäkin perusasento. Istu tiiviissä paketissa, jalat koukussa. Anna kylmälle ulkoilmalle mahdollisimman vähän pinta-alaa. Tai yleensä istuminen ei ole edes kovin viisasta, ellet onnistu eristämään jollain suojalla itseäsi kylmästä maasta. Pahinta mitä voi tapahtua, on se että paineen ja lämmön vaikutuksesta märkä maa tai lumi sulaa altasi. Kohta vaatteesi ovat märät ja sitten on kylmä. Eli eristä itsesi maasta. Muovikassikin toimii, koska siitä ei tule kosteus läpi. Se ei kylläkään lämmitä ja istuessasi lähes koko painosi kohdistuu perseeseen, mikä taas puristaa vaatteen siltä kohdalta kasaan ja aiheuttaa huonon lämmöneristyksen. Siksi istumista parempi on makuuasento, koska siinä paine ei purista vaatteita kokoon läheskään yhtä paljon. Ja olet sitä paitsi alempana eli entistä paremmin tuulelta suojassa.
Mutta oletetaan että olet seisaallasi. Aloitetaan alhaalta. Jos olet huolella pukeutunut ja suojaisessa paikassa, niin ensimmäinen kohta joka alkaa palella, ovat jalkaterät. Ne ovat kauimpana lämmönlähteestä ja ulkonevat. Tämä pätee melkeinpä jalkineista riippumatta, täydellinen eristys saadaan aikaan vain astronautin puvulla. Jos on talvi, hautaa jalkasi lumeen. Lumen lämmöneristyskyky on melkoinen; lumiluolassa lämpötila on nollan lähellä vaikka vain puolen metrin päässä olisi kolmenkymmenen asteen pakkanen.
Sitten tärkein ja hämmästyttävin temppu. Aseta jalkateräsi aivan vierekkäin. Useimmat ihmiset seisovat luonnostaan jalkaterät reilun kymmenen sentin päässä toisistaan, mikä on kylmässä väärin. Asetu siten, että reitesi hipaisevat toisiaan. Tällöin sinun ja kylmän ilman kosketuspinta-ala on pienin mahdollinen. Älä purista jalkojasi yhteen, tällöin eristävä ilmakerros katoaa. Pidä ne yhdessä koko matkalta nivusesta nilkkaan asti, mutta vain hipaisun verran. Tee sama käsivarsillesi, aseta ne vartaloa vasten puristamatta. Laita kätesi nyrkkiin puristamatta. Asentoa kutsutaan "kynttilä-asennoksi", koska siinä seisotaan kuin kynttilä - kapeana paikoillaan.
Kokeile joskus huviksesi tätä temppua seisottuasi ensin jonkin aikaa kylmässä luonnollisessa asennossasi. Kun asetat raajasi mainitulla tavalla, vajaan minuutin kuluttua tunnet kuinka lämpö virtaa. Kikka toimii erityisen hyvin, jos tuulee vähänkin.

6. Liike
Viimeisenä tempuista yllättävin. Pysyäkseen lämpimänä ihminen vaistomaisesti liikkuu, nytkii raajojaan vaikka seisoisi paikallaan. Tämä on jäännöstä siltä ajalta, kun meillä ei ollut vaatteita. Jos sinulla on vaatteet päällä, pysy liikkumatta. Tällöin vaatteiden sisällä oleva ilmakerros pysyy paikoillaan ja lämpimänä. Pienikin liike saa ilman liikkeelle, jolloin ihoasi vasten tulee kylmää ilmaa. Apollo 13 –astronautit saivat tämän kokea erityisen hyvin painottomuudessa. Ongelmissa olleen aluksen lämpötila oli matala. Tällöin liikkumattomana pysytelleiden astronauttien ympärille muodostui heidän ruumiinlämmöstään lämpimämpi ilmakerros. Sen näki jopa valon taittumisena. Liikahdus aiheutti kerroksen rikkoutumisen ja kylmän tunteen.
Pysy siis paikoillasi. Jos kuitenkin tuntuu, että sinun on pakko tehdä jotain lämmitelläksesi, tee seuraava yksinkertainen temppu. Suomen armeija opastaa. Laita kämmenet suoraan kulmaan sivuille. Nostele hartioitasi edestakaisin. Toista kymmenkunta kertaa. Pysy muuten liikkumatta. Kyllä toimii!

8 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Minä olen konservatiivi näissä asioissa.

Ylävartalo: verkkopaita - t-paita - poolopaita - peltipaita - villapaita - Ameriikan armeijan M65-takki. Ja tarvittaessa paksu sarkapuku päälle. Ei mitään hightehiä.

Alavartalossa Aclima Woolin pitkät kalsarit ja Bundeswehrin molskihousut.

Tuon lämmittelyvinkin mulle kertoi muuten patterin vääpeli aikanaan niin, että kädet suorana alhaalla ja sitten nytkytellään käsiä ja hartioita pystysuunnassa eestaas. Toimii. Veri tulee sormiin. Lämmittää.

Ekku kirjoitti...

Hyviä ohjeita. Taksitolpalla ei kuitenkaan kannata istua. Taksikuski nimittäin suhtautuu sangen epäilevästi maassa istuviin tai kynttilänä makaaviin "asiakkaisiin".

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles ja Ekku: Vielä ei näytä pääsevän testaamaan ohjeita tositilanteessa, pakkasmittari näyttää vain yksinumeroista lukemaa. Toki ohjeet toimivat siinäkin kelissä, kyse on siitä kuinka paljon laittaa päälle. Mutta viikonloppuna taitaa jo pakkanen paukkua! Ja mitä makaamiseen tulee, niin eikös se entinen mäkihyppääjä todennut että ei mies voi olla humalassa jos se pystyy makaamaan hotellihuoneen lattialla ilman että pitää mistään kiinni?

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Jaskalle positiivisesta ja lämpimästä kirjoituksesta!

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Kiitos, kiva kun lämmitti!

RedEyedFrog kirjoitti...

Nämä ovat vallan jees vinkkejä, mutta silti miettii, miten pysyä lämpimänä kävellessä, kun viipottaa pitkin kyliä metsästämässä pokemoneja. ;) (Älkää kiinnittäkö huomiota pokemoniin, se on vaan tekosyy kävellä enemmän.) Eniveis, tää on allekirjoittaneelle haaste, että saa tarpeeksi liikuntaa talvella, koska tekis todellakin mieli pönöttää neljän seinän sisällä. Kaupungille ei viitsi laittaa ihan retkeilytason varusteita, etenkään, jos on menossa kävelyn lopuksi esim. töihin (siellä voi kyllä vaihtaa vaatteet). Ja sit toisaalta ei ole aikaa eikä rahkeitakaan raahautua retkeilemään joka viikko, tuskin edes joka kuukausi eli täytyy tyytyä tallaamaan kaupungilla. Se on mulle maaston puolesta täysin ok, mutta todellakin, pukeutuminen on vielä haaste.

RedEyedFrog kirjoitti...

Niin joo ja merino-villasta muuten sen verran, että villallahan on kuitenkin se ominaisuus, että se lämmittää märkänäkin. Tästä on kyllä kuullut retkeilijöiltä ja muilta oikein tyytyväistä palautetta villavarusteiden suhteen, että ilmeisesti se on ihan hyödyllinen materiaali.

Jaska Brown kirjoitti...

RedEyedFrog: Totta, etenkin tuulisella säällä avoimella paikalla liikkeessä ollessa jaloilla saattaa olla kylmempi kuin paikoillaan. Ja jos laittaa liikaa päälle, niin kohta hikoaa. Merinovilla lämmittää kosteanakin ja villasukan voittanutta ei ole!